:/

Heips! Olen 14v tyttö ja asun äitini ja siskoni kanssa. Vanhempani erosivat kun olin 2v. Äidilläni on ollut miesystävä jo melkein kaksi vuotta ja vihaan häntä yli kaiken. Kyseinen henkilö niinsanotusti asuu meillä. Omistaa vielä vanhan kerrostalokämppänsä, mutta pyörii meillä 24/7. Minua alkoi jo heti heidän suhteensa alettua tympimään tuo että äijä viettää kaikki päivät meillä. Noh, uskalsin mennä puhumaan äidilleni tästä ja kysyin että voisiko hän viettää meillä vähemmän aikaa. Äitin kieltäytyi miettimättä asiaa, ja minä jätin asian siihen. Joka ilta kokoontuvat tuonne olkkariin katsomaan telkkaria ja minun ja siskoni täytyy ”eristyä” omiin huoneisiimme, koska emme halua olla tekemisissä tämän miehen kanssa. Erittäin häiritsevää on myös se, kun kuljen keittiöön hakemaan ruokaa ja mies seisoo makuuhuoneessa ovet auki ilkoalasti. Jatkuvasti tälläistä nään ja se häiritsee. Olen valittanut henkilöstä isälleni ja kavereilleni. Vähän aikaa sitten sain äijän kiinni juttelemisesta muille naisille netissä. Juttelivat asiaa 2h ja sopivat kuulemma asiansa. Kysyin jälkeenpäin äitiltä että miksi hän petti äitiä. Äiti vastasi tähän ”ettei se ollut semmosta pettämistä, me ollaan hoidettu asiat.” Tuntuu että tämän henkilön takia mulle on tullut masennusta. Tuijottelin seiniä ja olin alakuloinen. Äitille kerroin asiasta ja kyllä hän huolissaan oli mutten halunnut psykologille. Minua pelottaa muutenkin kertoa näistä asioista hänelle. Kylläpä tuli pitkä viesti :o Onko kellään muulla tämmöstä vihaa uusioperheessä olevaa isä/äitipuolta kohtaan? Olenko ainoa? Onks tää ees normaalia? Toisin isäni vaimo on oikein mukava, eikä minulla ole häntä mitään vastaan. Tälläkin hetkellä istun täällä huoneessani yksin syrjäytyneenä kun he katsovat telkkaria. Jos teillä on yhtään samanlaisia kokemuksia tai jotain muuta sanottavaa niin kertokaa ihmeessä. Odotan vastauksia :3

[Viestistä poistettu osa.]

Kata, verkk@ri

Moikka! Ihanaa, että uskalsit kirjoittaa!<3
Uusioperhekuviot on aina vaikeita, minullakin on kokemusta siitä, joten tiedän mistä puhut.

Se on totta, että jotkin asiat ovat aikuisten asioita, eivätkä lapset voi niille mitään. Mutta se on todella ikävää, että sinun on vaikea puhua äidillesi tai koet ettei hän ymmärrä.

Oletko sitten puhunut asiasta isällesi tai voisitko mahdollisesti viettää enemmän aikaa isälläsi?

Uskon, että puhumalla saatte asiat selviksi! On olemassa myös muita aikuisia, ketkä varmasti olisivat valmiita kuuntelemaan ja antamaan omia vinkkejä. Esim. joku opettaja tai terveydenhoitaja?

TSEMPPIÄ!<3
-Kata

:/

Kiitos kommentista!
Isäni asuu 6h junamatkan päässä minusta, joten en nää häntä usein. Aikuiselle isosiskolleni olen kyllä raportoinut kaikkea (yhdessä selvitettiin millä deittisivulla tämä kävi pettämässä äitiäni). Isosikoni ymmärtää meitä, sillä hänellä on ollut samanlaisia suhteita minun ikäisenäni äitin miesystäviin. Hän ei silti asialle voi kauheasti mitään (vaikka sanoo minua ja pikkusiskoani hänen lapsikseen). Isosiskoni on meidän perheessä lapsi, josta äiti ei kauheasti välitä. Hän on hieman temperamenttinen yms. mutta minua se ei häiritse. Joten tuntuu vähän siltä ettei äiti kuuntelisi kunnolla häntäkään. Noh ehkä yritän vaan kestää nää 4v et pääsen muuttamaan pois :/

tämä ärsyttää

moi! oon 12 vuotias tyttö [osa viestistä poistettu] ja mulla on vanhemmat eronnut jo varmaan kun olin 5-6 vuotias,sen jälkeen (muistan edelleen) että muutimme rivitaloon jonka vieressä oli toinen rivitalo jossa yhdessä talossa asui mies josta äitini oli kiinostunut. No tämä mies oli kuitenkin jo naimisissa yhden toisen naisen kanssa ja minun äitini oli ”aika” hyvissä väleissä tämän miehen kanssa…ja minä en sitten lainkaan pidä tuosta,melkjeen joka päivä joudun sanomaan äitille että ”voiko ”se” lähtä tänään jo pois” mutta siis pysytään edelleen tarinassa no yksi päivä minä olin minun 2 siskon kanssa autossa ja me istuimme autossa ja äitini ajaa autoa ja on hiljaista mutta pian äiti aukaisee suun ja sanoo! ” tytöt! äitillä olis vähän asiaa…” jonka jälkeen tiesin mitä tämä oli sanomassa ja sanon ”…sinä ja ”se” ootte yhessä?! vai mitä?” ja äitini sanoo ” kyllä, arvasit oikein ja jos mietit että täämäm mies on yhessä tuon toisen naisen kanssa niin he ovat eronneet” ja mä katon järkyttyneenä ja mulla tulee pari kyyneltä poskelle.tuon päivän jälkeen on kulunut 6 pitkää ja rasittavaa vuotta kun he ovat olleet yhdessä ja välillä eroneet joka oli HYVIN inhottavaa! välillä äitini on ihan mieli maassa ja välillä hyppii onnestaan…me ollaan nyt tänä vuonna muutettu tuosta rivitalosta ja ollaan vihdoin ja viimein muutettu omakotitaloon jossa asuu minä ja minun kaksi pikkusiskoa ja äitini ja tämä hänen mies ystävä.he oovat kuitenkin vain yhdessä kun taas onneksi ei nyt sentään mitkään kihlasormukset käsissä, no olen nyt kuitenkin muuttanut sen verran pakkaa että olen sanonut äidilleni että ”voisiko tämä sinin mies ystävä olla omalla kodillaan välillä yötä,että saisimme hieman yhteistä aikaa?” ja siis äiti on vain katsonut minua pitkään ja sanonut että ”katsotaan” ja siis tämä miesystävä omistaa vielä sen hänen kotinsa! ja tämän miehen pitää ottaa aina päivällä päivä unet koska hänellä on sairaus ja siis hän ottaa välillä meillä päivä unia ja välillä hänen omassa kodissaan unet. minun äitini on välillä tällä miehellä yötä ja ottaa siskoni mukaan ja jään aina yksin kotiin,en osaa vaan kuvailla kuinka inhottava tämä mies on, mulle on ilmeisesti puhkennut masennus kanssa ja minusta tuntuu että osa syynä on myös tuo mies! aina kun täälä on vaikkapa minun iso siskoja kylässä niin tämän miehen PAKKO alkaa esittämään siistiä ja pakko mennä äitini viereen ja olla ”mukamas” nuorempi?!….olen joutunut riitoihini äitini kanssa koska tämä mies vain aiheuttaa sen äitini sanoo välillä että ”no mitä pahaa se on tehnyt sinulle?” ja minä vaan katson ja itken pitkään häneen jolloin aukaisen suun ja sanon ”no ei se ole tehnyt mitään,mä en vaan tykkää siitä ja muutenkin sä olet itsekkin sanonut että kaikista ihmisistä ei tykkää?” jonka jälkeen lähden pois paikalta. en voi katsoa illalla mitään hyviä elokuvia teeveestä koska (a) siellä sohvalla istuu se RASITTAVA mies ja (b) kun tämä RASITTAVA mies katsoo siellä jotain hänen nynny ohjemiaan,ja en voi illallakaan valvoa koska tämä tulee koko ajan huoneeseeni ja sanoo ”MEE NUKKUMAAN” kun kaikki muut nukkuu ja vielä se että tällä miehellä on vieläpä oma paikka kettiön pöydässä ja olkkarissa sohvalla ja melkeen kaikki alla sillä on jopa oma auto talli jossa se voi tehdä hänen niin sanottuja töitään?! haluan vielä sanoa että olen kuitenkin 12 ja teini iässä ja joo toivoisin apua tähän ongelmaan ja se vielä että jos yritän etsiä jotain kivaa hottellia vaikka koneelta niin äitini sanoo että ”onko sielä huonetta minulle ja minun mies ystävälle” jonka jälkeen masennun ja pistän koneen kiinni ja lähen pois…jos saisin jonkinlaista apua niin olisin kiitollinen sillä äitini ei kuuntele ja hänen miehelle en kyllä ala puhumaan…pahoittelen jos tuli kirjoitus virheitä sillä kirjoitin tämän jutun illalla väsyneenä kun olin äitini kanssa riidoissa

:’(

Hei

Itselläni on sama juttu

Mun äiti pettää isäpuoltani jonka olen tuntenut suurimman osan elämästäni :’(

Hän käy koko ajan meillä ja on kyllä ihan mukava mutta hän elää niinkuin olisin hänen lapsi 😫 oon miettiny vaa koko kesäloman aikana tätä ja itkeny sängyn pohjalla. Eikä äitini edes alunperin kertonut kuka hän on

en halua kertoa

moi! olen 12-vuotias tyttö ja asun äidin ja sisarusteni kanssa. mun äiti ja isä eros ku olin 2 tai 3v. äitini haluisi muuttaa toiselle paikkakunnalle töiden takia. äidilläni on ollut todella monta miesystävää ja oon jo tottunu siihen mutta tossa viime syksynä mun äiti eros yhestä miehestä ja siirty jo seuraavaan kuten aina. he on ollut yhdessä nyt tovin mutta tämä mies asuu eri maassa ja sit mun äiti on välil käyny siellä ja se täällä. en ikinä oo halunnu puhuu sille koska oon niin katkera ku mun äidil vaihtuu miesystävät ku sukat. mun äiti haluis muuttaa seuraavana kesänä mutta tää mieskin haluu muuttaa meidän kanssa! mun äiti kerto tästä vasta tänään ja enkä yhtään tiennyt miten reagoida. nyt en vaa haluasi että aika kuluisi jne. paha tässä on se kun en melkeen yhtään tunne miestä enkä ikinä oikeen ole halunnut puhua hänelle. en osannut yhtään odottaa mitään tälläistä enkä voi mitään äitini päätöksille. en uskalla sanoa äidille tästä mitään koska tiedän että hän suuttuu asiasta ja asia ei kuitenkaan muutu. en halua muuttaa sen miehen kanssa samaan asuntoon!!! mitä teen??

tämmönen tyttö vaan

en haluaisi kertoa tätä mutta kerron silti! olen siis 15v tyttö ja mun vanhemmat on eronnu ja siis mun isäpuoli on ihan hirvee mul on vieläkin traumat siitä [osa viestistä poistettu]