Mielenhyvinvointi ja jaksaminen

Jos oon ihan rehellinen, niin jaksamisesta ja mielenhyvinvoinnista puhutaan nykyään paljon, mutta silti tuntuu, ettei kukaan oikeesti kysy: ”Miten sä oikeesti voit?” Tai jos kysyykin, niin siihen vastaa helposti vaan ”ihan hyvin” ja hymyilee päälle, vaikka oikeesti olis väsynyt, ahdistunut tai ihan loppu. Mä ainakin teen niin, ja oon kuullut monen kaverinkin sanovan samaa.

Mulle jaksaminen ei oo mikään yks selkeä juttu. Se on vähän kuin tasapainoilua: välillä koulun, harrastusten, töiden ja kavereiden välillä. Saa sit kun siihen lisää vielä paineet omasta tulevaisuudesta ja somen jatkuvat vertailut, niin ei oo mikään ihme, että välillä tuntuu kuin olis maratonilla, johon ei oo ees treenannut.

Mun mielestä tärkein asia mielenhyvinvoinnissa on se, että uskaltaa pysähtyä ja myöntää itselleen, ettei aina jaksa. Mä oon oppinut sen kantapään kautta. Oli hetkiä, kun painoin täysillä eteenpäin, enkä pysähtynyt missään kohtaan, kunnes huomasin, että mikään ei enää tunnu kivalta. Jopa asiat, jotka ennen toi iloa, tuntu yhtäkkiä raskailta. Ja se pelotti.

Vertaistuki on mulle ihan supertärkeätä. Kun tajusin, etten oo ainoa joka painii samoissa fiiliksissä, tuli jotenkin kevyempi olo. Ei siksi, että muiden ois pakko voida huonosti, vaan siksi, ettei mun tarvi hävetä sitä, etten aina jaksa. Mä uskon, että jos puhuttaisiin enemmän siitä, miltä oikeesti tuntuu, niin monen paineet vois vähän helpottaa.

Sitten on ne pienet jutut, joista saa voimaa. Esimerkiksi ulkona kävely ilman kuulokkeita, se että saa nauraa kaverin kanssa jollekin ihan typerälle meemille, tai vaan se, että nukkuu oikeesti tarpeeks. Ne kuulostaa tosi perusjutuilta, mutta silti ne on välillä vaikeimpia toteuttaa. Ja just ne asiat auttaa eniten, kun olo on raskas.

Yksi asia, mitä oon opetellut, on se, etten vertaile itseäni liikaa muihin. Somessa tuntuu, että kaikilla muilla menee aina paremmin, mutta eihän kukaan oikeesti jaa sinne niitä päivä, kun makaa vaan sängyssä ja tuijottaa kattoa. Kun muistaa sen, niin oma olo helpottaa edes vähän.

Mun vinkki sulle, jos oot itse samassa tilanteessa, on tää:

Älä jää yksin niiden fiilisten kanssa. Oli se sitten kaveri, sisarus, joku läheinen tai vaikka ihan ammattilainen, niin puhuminen helpottaa. Vaikka se tuntuisi aluksia vaikealta, niin yleensä jo se, että sanoo asiat ääneen, keventää taakkaa.

Ja hei, on ihan okei olla väsynyt. Se ei tee susta heikkoa. Se tekee susta ihmisen.

10.10. vietetään Maailman mielenterveyspäivää

Se on hyvä hetki pysähtyä hetkeks ja miettiä omaa oloa: miten mä oikeesti voin?

Mielen hyvinvointi ei oo mikään itsestäänselvyys, vaan asia, josta pitää pitää huolta ihan samalla tavalla kuin fyysisestä jaksamisesta. 10.10. vois olla just se päivä, kun ottaa aikaa itselle, tekee jotain mikä tuntuu hyvältä tai vaan hengähtää ilman suorittamista. Samalla kannattaa muistaa, että pienikin teko voi olla Iso juttu toiselle, ehkä vaikka kysyä kaverilta, mitä oikeesti kuuluu, ja kuunella vastais.

Me kaikki tarvitaan välillä tukea ja muistutusta siitä, ettei kenenkään tarvii pärjätä yksin.  💚