Mua pelottaa, että olen väkivaltainen tai minusta tulee väkivaltainen. Tai mä en käyttäydy väkivaltaisesti enkä usko, että alkaisin käyttäytyä, mutta kuitenkin.
Mulla on jo pitkään tullu ns. Pakkoajatuksia tai jotain, [Osa tekstistä poistettu.]. Ei nyt kovinkaan [Osa tekstistä poistettu.]. Ne on häirinneet mua jonkin verran, mutta oon jatkanut vaan elämää normaalisti, ei ne nyt niin kovin iso osa mun elämää ole.
Oon kuitenkin välillä alkanut yhtäkkiä miettiä, että haluaisinko mä vaikka [Osa tekstistä poistettu.]. Tai jotain sinne päin. Mä vaan hoen, että haluanko, haluanko, haluanko? Ja ei mulla tuu oloa, että mä haluaisin, mutta ei mulla välttämättä tuu oloa, että ei missään tapauksessa, koska mietin vaan, että haluanko vai en.
Tänään mun [Osa tekstistä poistettu.]. Ja sitten aloin taas miettiä, että [Osa tekstistä poistettu.]. Ja mun on tosi vaikeeta kirjottaa tätä nyt, koska mua vaan oksettaa ajatella sitä. Ja pelottaa. [Osa tekstistä poistettu.]. Ja rehellisesti mulla ei tuntunut miltään. Tai, että ei mulla ollu silleen, että hyi mitä mä ajattelen. Tai emmätiiä kai mulla vähän oli, mutta sitten mä [Osa tekstistä poistettu.] ja mua vaan oksettaa minä. Ja en mä tietenkään [Osa tekstistä poistettu.], mutta mua vaan pelottaa, että mitä jos mä halusin oikeasti ja mitä jos [Osa tekstistä poistettu.]. Mulla on ollut ongelma, että mä kokoajan elän mun päässä kuvitteellisten skenaarioiden ja kavereiden ympäröimänä ja ne mun kuvitelmat oli välillä [Osa tekstistä poistettu.]. Ja mua pelottaa kirjottaa tätä, koska mä en halua [Osa tekstistä poistettu.].
Oon myös vähän aikaa sitten käynyt lääkärillä ja tein siellä pakko-oireet testin ja en oo varma, mutta mun mielestä sain ihan kivasti pisteitä, mutta sain kivasti pisteitä masennuksesta ja ahdistuksesta ja ei se lääkäri sanonu mitään siitä pakko-oire hommasta.
Mutta siis kysyn itseltäni haluanko ja sitten saatan vähän liikahtaa ja kysyä uudestaan ja en välttämättä aina saa vastausta ja mua pelottaa se, mutta en uskalla sanoa siitä mitään, jotta kukaan ei mene ja sano mun vanhemmille, että teidän tytär on hullu. Aloitin myös vähän aikaa sitten terapian, mutta en uskalla puhua siellä vielä juuri mistään enkä ikinä varmaan mun [Osa tekstistä poistettu.] ajatuksista. Apua.
