ahdistaa :) (taas..)

mä haluan jonnekin purkaa ajatuksia, niin puretaan vaikka tänne. tää voi olla sekava, mut tarkoituksena ei ole tehdä joillekin hauskaa luettavaa, vaan saada ehkä jotain ajatuksia (toki on ihan hauskaa jos joku tän lukee toivottavasti tää antaa sulle jotai vertaistukea emt)

mulla on epäilys, että mulla on ocd. erittäin iso epäilys. en kuitenkaan koskaan haluu sanoo et mulla on ocd, koska sitä ei oo mulle diagnosoitu. mulla voisi myös olla jotain ahdistushäiriötä, en tiiä, en oo ammattilainen.

kun mä sanon et epäilen mulla olevan ocd, mä en tarkoita että mua ärsyttää se et mulla on yks pölypallero lattialla joka rikkoo sen täydellisyyden ja se ärsyttää. ei. mulla ocd ilmenee pakkoajatuksina. mä en kykene hallitsemaan mun ajatuksia.

mun vanhassa koulussa mulle huudeltiin paskaa joka vitun päivä. mua heitettiin tavaroilla, mut pahoinpideltiin. tää lisäs mun pakko-oireista käyttäytymistä. mua ahdisti enemmän.

vaihdoin koulua, mulla on ollu täällä paljon mukavampaa, ja aattelin että ehkä mulla ei sitä ocd:ta ollutkaan onneks, kunnes.

mulla oli laturi lataamassa puhelinta, ja ehkä joku salama sit osu johonki ja ny se ei enää toimi plus se haisee savulle. (iskällä tilanne hallussa, en siis yksin tätä murehdi)

mä pelkään että toi syttyy tuleen ja koko talo palaa ja me kaikki kuollaan. en usko et saan yöllä kunnolla unta. ja tää ei oo ensimmäisiä tämmösiä ajatuksia.

mä en todennäköisesti enää koskaan pysty lataamaan mitään ilman että valvon sitä siinä samalla.

mä pelkään jatkuvasti mun läheisten puolesta. mä pelkään että mun sisko hakataan, koska se meni siihen kouluun jossa mä olin. mä pelkään että musta on jääny sinne maine sinä erilaisena tyyppinä (mikä varmasti on totta) ja pelkään et ne kohdistaa väkivaltaa mun siskoon. mä pelkään, että jätän vahingossa jotain ovia auki ku lähen kotoo (ei mahdollista, oon pakko-oireinen ovien suhteen) ja et meille murtautuu joku. mä en uskalla olla yksin kotona koska pelkään että sinne murtautui joku ja raiskaa/tappaa mut. mä pelkään että sairastunut johonki mtongelmaan joka estäisi multa normaalin opiskelun (esim joutuisin osastolle (siinä kohtaa se on kyllä varmaa vaa hyvä jos se tohon eskaloitus))
mä pelkään että jonain päivänä mä satutan joko itteeni tai muita. huomaan välillä et joskus tekis mieli vaa vetää turpiin jota kuta nii lujaa ku lähtee. mä pelkään et näin käy ja mun tulevaisuus on paskana. mä pelkään et mulle käy kaikkea paskaa joiden seurauksena sekaannun huumeisiin. mä pelkään että kaikki mun kaverit hylkää mut. ja tässä ei ees ollu kaikki mun ajatukset. mä tiedostan että osa näistä ajatuksista on erittäin typeriä, mutta siinä hetkessä ne on mulle totisinta totta.

oon käyny psykalla vuos sit, puhuttiin sillon vähä näistä, sain jotain ajatusharjotuksia, mutta ne ei auta paskaakaan siinä tilanteessa. sillon ku mä pelkään et joku raiskaa mut, se et ajattelen jotai ilmapalloja ja ”päästän ajatuksen leijailemaan pois” ei auta vitun vertaa.

mä haluan alottaa psykakäynnit, mut en tiiä. en tiiä jaksanko kuunnella meidän koulun psykaa (sillä on semmoi ääni joka on mun mielestä ärsyttävä, sori psyka)
mä pelkään ihan järjettömästi et se sit soittaa mun vanhemmille jos musta ilmenee vaikka jotain itsetuhosia ajatuksia (niitä ei ole ainakaan vielä)

mä haluan sen diagnoosin. mä haluan ne pillerit. mä haluan terapiaan. mä en ole normaali.