ideat ja voimavarat loppu (mommy issues :D)
pakko tulla ränttäämään johonki, ku ei muuten etene ajatukset minnekkään… missä kohtaa ja miten pistän vanhempien jatkuvalle naljailulle ja suoraan sanoen kiusaamiselle stopin, kun koti ei tunnu enää turvalliselta lepopaikalta ja saan jatkuvasti vihaa niskaan ihan vain olemisesta ?!
oon omasta mielestäni ihan tavallinen 16v tyttö jolla menee koulu hyvin ja ylipäätään harrastan paljon ja koitan elää tasapainoista ja terveellistä elämää
jostain syystä meiän perheessä kuitenkin esim päikkäreiden nukkuminen koulun tai leirin jälkeen on väärin ja kävelyillä käyminen on selkeesti pois opiskeluajasta (mutta sisällä ei saa lorvailla) … miksi?
en oo kuitenkaan yhtään 9- huonompaa koetta onnistunu vielä tekemään eikä 9.9ka ysin jälkeen oo kai huono, mutta tää alkaa mennä hiukan yli. jatkuva henkinen väkivalta syö itsetuntoa ja jaksamista varsinkin kun perheessä on jo valmiiksi väkivaltataustaa, mutta terapiaan meneminen on liian kallista ja leimattu ”ongelmien” myöntämiseksi (välillä uhkailtu esim. soittaa lanssia). koulun palvelut on kans vähän nounou kun niitten vaitiolovelvollisuus on rajallinen eikä ne voi ilman vanhempien kontaktia kauheesti auttaakkaan, kuunteluapua kyllä löytyy lähipiiristä ja harrastuksistakin.
kellään mitään ideaa miten saa ”todistettua” olevansa ihan hyvin menestyvä ja tavallinen nuori, tai miten saa huutojen määrän laskuun, koska pitäisi olla voimavaroja olla se turvallinen henkilö usealle muulle lapselle harrastuksessa. itellä on konstit loppu kun aina jotenkin tilanne kääntyy mun syyksi mitä oudoimmilla tavoilla…
Hei. Tilanteesi kuulostaa kyllä aika raskaalta. En suoraan sanottuna tiedä millä keinoilla voisit saada vanhempasi vakuutettua, että hommat ovat hanskassa. Jos he vaativat sinulta jo noin paljon ja sen lisäksi vielä kehtaavat sinua kohdella huonosti ja suorastaan kiusata, niin en tiedä auttaako asiasta sanominen mitään. Tuo päikkäreiden kieltäminen ja ongelmien myöntämisen kieltäminen on jo aika vahingollista käytöstä. Oman terveytesi tähden sinun kannattaa kyllä yrittää tehdä asialle jotain, jos alkaa tuntumaan, että tilanteesta tulee kestämätön ja mieli alkaa kärsiä. Jatkuva stressitila ja itsetunto-ongelmat eivät tee hyvää mielenterveydelle ja pidemmän päälle ne voivat kärjistyä burnouttiin tai masennukseen tms.
Yksi vaihtoehto on v******* samalla mitalla takaisin ja alkaa kapinoimaan. En tosin tiedä mihin se johtaa tilanteessasi. Ehkä se avaisi vähän vanhempiesi silmiä, kun reagoit rajummin heidän käytökseensä? Tosin jos perheessäsi on väkivaltataustaa, niin onko riskinä, että sinuun käydään käsiksi? Toinen vaihtoehto on, että uhkailet heitä lastensuojelulla, jos turha kiusaaminen ei lopu. Ja jos uhkailu ei toimi, niin ota yhteyttä lastensuojeluun ja vaadi lastensuojelun tarpeen selvitys. Ehkä he sitten ymmärtävät, että olet tosissasi, kun lastensuojelu alkaa tiedustella tilannettanne. Ja jos ei, niin voit saada itsellesi sijoituksen, kun teet tilanteesi selväksi lastensuojelulle. Lisäksi jos lastensuojelu on ongelma heille, niin voit vaikka yöpyillä kavereiden tykönä ja jättää vastaamatta puhelimeen. Saat hengähdys tauon ja he tuskin uskaltavat ottaa yhteyttä lasuun ja samalla voit osoittaa, että sinullakin on valtaa.
En tiedä oliko nämä ehdotukset nyt vähän radikaaleja, mutta jos tilanteesi on oikeasti paha, niin mielestäni nämä ovat paljon pienempi ja tilapäisempi harmi kuin terveyden menetys. Lisäksi vanhempiesi käytös ei ole normaalia tai hyväksyttävää joten mielestäni sinullakin on oikeus ottaa kovat keinot käyttöön. Haluan vielä loppuun muistuttaa, että sinussa ei ole mitään vikaa ja vanhempiesi p********* käytös ei johdu sinusta. Sinun ei tarvitse sellaista sietää. Ja enää pari vuotta niin olet 18v ja silloin sinun ei tarvitse enää olla missään tekemisissä vanhempiesi kanssa, jos et halua. Ja btw, tuostakin voit muistuttaa heitä. Jos he ollenkaan sinusta välittävät, niin ajatus siitä, että lyöt välit poikki täysi-ikäistyttyäsi, voisi herätellä heitä.
Ja vielä loppuun jäin miettimään, että millä tavoin koulun palveluiden vaitiolovelvollisuus on rajallinen? Jos keskustelet kuraattorille tai psykologille, niin kyllä niillä on aika tiukka vaitiolovelvollisuus. Voit kysyä heiltä spesifisti jostain asiasta, että kertovatko he sitä eteenpäin. Joka tapauksessa voimia sulle
Hei antakaa mun kaikki kestää…,
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito