Hei,
Mä tuskin tulen muuttamaan omaa käsitystäni asiasta, mutta haluaisin kuitenkin ymmärtää miten te ajattelette. Selittäkää mulle, mitä järkeä tässä kaikessa on.
Siis tiedän, että transsukupuolisuus tarkoittaa, että kokee olevansa toista sukupuolta kuin mitä fyysisesti on. Mä en kuitenkaan ymmärrä, miksi ihmisen subjektiivisen kokemuksen perusteella kannattais tehdä mitään.
Jos vanhus kokee olevansa täysin terve, kuuluisiko hänet päästää asumaan yksin? Jos aikuinen kokee olevansa vauva, kuuluisiko se laittaa päiväkotiin? Jos teini kokee olevansa alien, eikö häneen pätisi ihmisiä koskevat lait? Jos lapsi kokee olevansa prinsessa, pitäisikö sille antaa oma linna ja kuningaskunta? Jos vauva ei tiedä mikä se on, eikö kuitenkin kaikki muut näe sitä?
Miksi siis kun ihminen kokee olevansa toista sukupuolta kuin mitä on, sille asialle kuuluisi perustaa oma identiteettinsä? Saati sitten tehdä lääketieteellisiä muutoksia?
Jos joku kokee olevansa mitä nyt ikinä kokee olevansa, sitä ei mun mielestä kuulu kieltää sillä tavoin, että ”ei ole mahdollista että sä koet olevasi ____.” Mutta on eri asia, onko se kokemus hyvä asia tai perustuuko se todellisuuteen tai onko se lopullinen asia tai tarvitsisiko sen kanssa elämiseen apua.
Tää sama koskee sukupuolettomia ja genderfluid-ihmisiä ja bigender-ihmisiä ja demisukupuolisia ja myös therianeita. (Joo tiedän että therian ei ole sukupuoli-identiteetti)
Sen mä ymmärrän, että haluaisi tulla kohdelluksi tyttönä/poikana, jos näkee, että näiden sukupuolien edustajia kohdellaan hyvin eri tavalla. Esimerkiksi ei saisi viettää aikaa poikien kanssa tai ei saa samanlaisia palkankorotuksia, koska on tyttö. Tai ei saisi tykätä muodista ja olla balleriina, koska on poika.
Ja siinäkin on mielestäni ihan järkeä, jos poika tykkää meikoista. Mun mielestä on aika hölmöä, että tyttö voi pukeutua tosi poikamaisesti ja olla silti tyttö, mutta jos poika käyttää hameita ja meikkoja, se on jotenkin erilainen.
Selittäkää mulle myös, miten transvestiitti on sukupuoli-identiteetti? Vai onko se? Siis jos sä haluat pukeutua tyttömäisesti/poikamaisesti, miten se olisi sukupuoli-identiteetti? Luulen, että tästä mulla on hyvin vajaa käsitys.
Hei taas, ”Musatyttö 09”.
Selitin tämän kertaalleen jo eräässä aiemmassa keskustelussasi, mutta yritän uudestaan: biologinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti ovat kaksi eri asiaa. Myös cis-sukupuolisilla (ihmisillä, jotka kokevat syntymässä määritellyille biologisen sukupuolen omakseen) on sukupuoli-identiteetti. Oikeassa elämässä ja arjessa lisääntymistä lukuun ottamatta juuri mikään, mitä liitämme naisiin tai miehiin, ei ole yhteydessä biologiseen sukupuoleen, sillä kyse on sosiaalisista rooleista. Vaikka henkilökohtaisessa elämässään ei välittäisi näistä sukupuolirooleista, ne ovat silti olemassa ja tulevat luultavasti myös aina olemaan, ja joudumme jollakin tavalla ottamaan niihin kantaa. Ihmiset siis joko kokevat yhteyttä siihen miehen tai naisen rooliin, mitä heille yritetään opettaa, tai sitten eivät.
Transvestiitti voi olla sukupuoli-identiteetti tai sen osa. Monet transvestiitit ovat täysin tyytyväisiä biologiseen sukupuoleensa eivätkä koe dysforiaa, mutta haluavat silti ajoittain tai jatkuvasti ilmentää esimerkiksi pukeutumisellaan ja käytöksellään vastakkaista sukupuolta. Tämä eroaa transsukupuolisuudesta siten, että jos kysyt transvestiitilta, mikä hänen sukupuolensa on, hän todennäköisesti vastaa sen, mitä syntymässä määriteltiin. Jos kysyt samaa transsukupuoliselta, vastaus poikkeaa syntymätodistuksen sukupuolesta.
Transsukupuolisuutta ei voi rinnastaa esimerkiksi lasten mielikuvitukseen tai muistisairauden heikentämän vanhuksen hourailuun. Ero on siinä, että transsukupuoliset ovat täysin järjissään ja kykenevät itse muodostamaan tämän käsityksen omasta identiteetistään. Transsukupuolisuus EI ole mielenterveyden häiriö. Se on samanarvoinen sukupuoli-identiteetti kuin cissukupuolisuuskin, ja johtuu siitä, että sosiaalinen sukupuoli ilmiönä on olemassa. Kyseessä ovat vain saman kolikon kaksi puolta.
Mun mielestä ihmisten tulisi saada olla ja pukeutua kuten he haluaa. Tytöt saa nykyään pukeutua periaatteessa miten haluaa, eikä heitä siitä kiusata. Pojilla lokero on tosi pieni. Pitää olla tietynlainen tai monissa paikoissa tulee ongelmia. Tää on mun mielestä väärin.
Oon opiskellut, että 100% naisia ja miehiä on olemassa aika vähän. Valtaosa on muita kuin täydellisiä naisia ja miehiä. Se on mennyt vähän ääripäähän, että kun alkaa tulla mieleen oman sukupuolen oikeellisuus, niin heti pitäisi päästä johonkin lääketieteellisiin operaatioihin. Ajatusta siitä, että onko väärässä sukupuolessa pitäis kaikessa rauhassa miettiä. Kun ikää tulee vähän lisää, niin ajatukset täsmentyy ja tietää mitä oikeasti haluaa.
Oon kuullut, että aiemmin Suomessa esiinty enemmän miesten transvestiittisuutta. Oli mahdollista elää naisten vaatteisiin pukeutuen ja naiseksi eläytyen. Siinä sai vähän käsitystä, että onko naisena eläminen mun juttu. Nykyään tämä on vähän kuin kiellettyä. Miehen pitäis heti lähteä prosessiin, koska muuten on vähän kuin lainsuojaton. Oon ymmärtänyt, ettei transvestiitteja enää oikein huolita sateenkaaripiireihin.
Hei ”V”.
Olen samaa mieltä siitä, että sukupuolirooleja tulee kyseenalaistaa, ja että feminiininen mies on silti mies. Sukupuoli ja sukupuolen ilmaisu eivät myöskään ole synonyymejä toisilleen. Vaatteilla ei ole sukupuolta, mutta osa vaatteista on tehty tiettyihin kehon piirteisiin sopiviksi.
Useampi asia mitä tuossa sanoit on tosin osittain tai täysin väärin. Haluaisin tietää, mistä olet lukenut tuon, että 100% miehiä/naisia on olemassa hyvin vähän. Valtaosa ihmisistä on cissukupuolisia, jotka eivät edes kyseenalaista asiaa koko elämänsä aikana. Toki harvempi mies tai etenkään nainen enää nykyään on sellainen mies tai nainen, mitä pidettiin viime vuosituhannella ”normaalina”. Sukupuolirooleissa on tapahtunut kehitystä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemme olisi edelleen miehiä ja naisia.
Hyvin moni miettiikin hyvin pitkään lääketieteellistä transitiota. Jopa sosiaalista transitiota (johon kuuluu esimerkiksi kutsumanimen vaihtaminen) moni harkitsee jopa vuosia. Kyse ei ole siitä, että normiin sopimattomia puskettaisiin transitioitumaan.
Transvestiittien määrää taas on vaikea arvioida, sillä kuten olettaa saattaa, kyse on monille hyvin yksityisestä asiasta. Lisäksi transvestiitit eivät näy tilastoissa samalla tavalla kuin transsukupuoliset, sillä he harvemmin hakevat sukupuolenkorjaushoitoja. Sekään ei ole totta, ettei transvestiittejä huolittaisi mukaan sateenkaarivähemmistöihin.
Nykyisten nuorten (poikien) käyttämä termi femboy on osittain päällekkäinen termin transvestiitti kanssa. Näissä on kyse hyvin samasta ilmiöstä ainakin omaan silmään, saa korjata jos olen väärässä. Transvestiitti-termiä ei ehkä haluta enää käyttää etenkään nuorempien toimesta nykyään, sillä sitä on väärinymmärrysten takia myöskin käytetty väärin ja termi on sekoittunut transsukupuolisuuden kanssa tavalla, josta kumpikaan yhteisö ei ole hyötynyt. Joka tapauksessa kutsui itseään ja kokemustaan sitten transvestiitiksi tai femboyksi, on tämä aivan yhtä oikein, sillä itselleen sopivat sanat voi jokainen määritellä vain itse.