Jokaisella lapsella on oikeus kuulua
17.-23.11. vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa ja torstaina 20. päivä Lapsen oikeuksien päivää. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin jo vuonna 1989 YK:ssa, jotta jokaiselle alle 18-vuotiaalle turvattaisiin sekä yleiset ihmisoikeudet että vain lapselle kuuluvat oikeudet, kuten oikeus leikkiin. Lapsen oikeuksien viikkona sekä päivänä juhlistetaan oikeuksia, tuodaan esille oikeuksien onnistumisia ja epäkohtia sekä edistetään sopimuksen tunnettavuutta erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.
Tämän vuoden Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus kuulua. Olen itse tänä vuonna saanut kokea kuuluvani yhteisöön ja tulevani kuulluksi erityisen hyvin, kun olen toiminut Nuortennetin vapaaehtoisena sekä osallistunut BIK Youth -paneeliin. Nuortennetin vapaaehtoisena on mahdollisuus kuulua tasa-arvoiseen yhteisöön ja tuottaa itselle tärkeää sekä mieluista sisältöä toisia nuoria varten. BIK Youth -paneeli on Euroopan Unionin hanke ja osa Safer Internet -toimintaa, jonka tarkoituksena on kuulla nuorten näkökulmia eri puolilta Eurooppaa ja antaa nuorille mahdollisuus mielipiteen ilmaisuun sekä vertaistensa edustamiseen.
Lapsen oikeus kuulua ja kiinnittyä yhteisöön sekä yhteiskuntaan on merkittävä oikeus jokaiselle. Se voi toteutua esimerkiksi koulu-, harrastus- tai perheyhteisössä, jossa tuntee oman olon hyväksytyksi ja arvostetuksi. Oikeuteen kuuluu myös se, ettei ketään syrjitä ja jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
BIK Youth -paneelissa kaikkia arvostetaan tasavertaisesti, mikä näkyy monilla tavoilla. Tapaamisissa jokainen saa kertoa omista mielipiteistään, toisia kuunnellaan sekä kehutaan ja kaikki tekevät tiimityötä. Heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien luodaan hyvä ilmapiiri esimerkiksi teemailtojen ja rennon vitsailun avulla sekä siten, että ketään ei painosteta jakamaan ajatuksia jostakin aiheesta, jos se tuntuu epämukavalta.
Erityisen hienoa on ollut huomata se, kuinka kaikilla saa olla omat mielipiteet ja niiden ilmaisuun kannustetaan. Erilaisista mielipiteistä huolimatta kaikkia kuunnellaan ja kunnioitetaan sekä nähdään erimielisyyksien lisäksi kaikki ne asiat, joista ollaan samaa mieltä.
Kansainvälisessä yhteisössä mukana oleminen on minulle täysin uutta ja aluksi se olikin hieman jännittävää, mutta kaikista eniten se on innostavaa. On kiinnostavaa tutustua uusiin ihmisiin, oppia muiden maiden tavoista sekä kulttuureista ja huomata myös paljon samankaltaisuuksia, vaikka kaikki tulemmekin eri maista.
Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi sekä osallistua, niin että oma ääni huomioidaan yhteisön päätöksissä ja toiminnassa. Lapsilla on paljon hienoja mielipiteitä asioista, ja he tuovat usein esille uudenlaisia näkökulmia. He ovat monissa tapauksissa myös kokemusasiantuntijoita, ja monilla onkin halua tuoda esille omia ajatuksiaan ja vaikuttaa.
Koko yhteiskunta hyötyy, kun lasten oikeus kuulua toteutuu, sillä lapsilta saa arvokkaita näkökulmia päätöksenteon tueksi. Sen lisäksi oikeuden toteutuminen luo entistä suuremmalle joukolle uskallusta osallistua ja tuoda omaa ääntä esille myös tulevaisuudessa, mikä on erityisen tärkeää demokraattisessa valtiossa. Jokainen lapsi ja nuori taas hyötyy kuulluksi tulemisesta, sillä sen avulla voi kokea, että omat ajatukset ja mielipiteet oikeasti merkitsevät. Sen vuoksi onkin erityisen tärkeää aivan aidosti kuulla, mitä lapsella on sanottavaa, ja ottaa se huomioon päätöksiä tehdessä. Tässä asiassa aikuisilla on suuri vastuu. Oikeuden toteutuminen hyödyttää sekä lapsia että koko yhteiskuntaa.
Digitalisaatio on tuonut mukanaan sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia maailmaamme. Lasten kuulluksi tulemisen kynnyksen madaltaminen osaltaan on ehdottomasti yksi hyvistä puolista. Sekä Nuortennetin että BIK Youth -paneelin toiminnassa digitaalisuus on vahvasti mukana. Osallistuminen ei ole vain helpompaa esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki voivat olla mukana asuinpaikastaan riippumatta, vaan myös sen vuoksi että yleisestikin kynnys osallistua voi olla matalampi. Moni voi kokea haastavana tai liian jännittävänä osallistua paikan päällä tapahtuvaan toimintaan, joten digitalisaation avulla on mahdollisuus saada laajemman joukon ääni kuuluviin. Digitaalinen yhteisö ei tietenkään ole sama asia kuin paikan päällä tapaava yhteisö, jossa kaikki voivat kohdata kasvokkain, mutta digitaalisessa yhteisössä voi silti vahvasti tuntea kuuluvansa osaksi yhteisöä, siellä voi saada oman äänensä kuuluviin ja se voi kokonaisuudessaan tuoda elämään paljon hyvää.
Lapsen oikeus kuulua on merkittävä asia ja sen toteutumiseksi pitää tehdä aktiivisesti töitä. Nuortennetin vapaaehtoisena toimiminen ja BIK Youth -paneeliin osallistuminen ovat vain kaksi esimerkkiä, miten nuorten oikeus kuulua voi toteutua, ja uudenlaisia tapoja kehitetään koko ajan. Esimerkiksi oikeusministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa kokeillaan lasten ja nuorten kansalaispaneeleja osana ministeriöiden valmistelua ja päätöksentekoa. Valtioneuvosto on taas käynnistänyt osallisuuspilotin, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia valtionhallinnon päätöksenteossa. Yksi keino on myös kouluissa tehtävät kyselyt, joiden avulla pystytään saavuttamaan suuri määrä alaikäisiä.
On hienoa, että lasten osallistumista pyritään aidosti lisäämään. Mahdollisuuksien lisäämistä tulee kuitenkin jatkaa, sekä digitaalisesti että lähikontaktissa tapahtuvia. On tärkeää pitää huoli, että mukaan saataisiin paljon nuoria kaikenlaisista taustoista, sillä oikeus kuulua kuuluu aivan jokaiselle. Erityisen tärkeää on pitää huoli siitä, ettei vähemmistöissä olevien lasten ääni jää kuulematta. On aikuisten velvollisuus edistää lapsen oikeutta kuulua.
Lähteet:
Emilia
Nuortennetin toimittaja