Mun rinnakkaisluokalla on ollut yks tyttöoletettu, ja oon aina aatellu et se on tosi hyvännäkönen ja siisti, muttei ikinä oltu puhuttu. Entuudestaan tiesin, että hän oli lesbo, koska olin nähnyt hänellä lesbolipun väriset kengännauhat ja pride-pinssejä repussa.
Hän vaikuttaa tosi paljon semmoselta henkilöltä johon ihastuisin, ja se on niin nätti tbh. Hänellä on joka kuukausi uusi hiusväri, se meikkaa tosi hienosti ja värikkäästi ja sil on semmonen alt pukeutumistyyli joka tähtää lähelle cutecorea/lolitaa/dreamcorea, mutta hiukan simppelimpänä. Kontekstina, oon itekkin vähän ernu, niinkuin äiti sanoo. Leikkaan mun hiukset aina lyhyeksi ja värjään niitä, mutta vaan tummiksi/luonnonsävyiksi jotka saa mut näyttämään joltain wannabe-emolta. Mun pukeutumustyyli on ehkä vähän enemmän basic, tähtää lähelle emo/tomboy/hippie/90snerdcore mutta on liian sekava että voisin kuvailla vain yhdellä estetiikalla.
NO NIIN sit siihen asiaan, pari päivää sit se tyttö laitto mulle viestiä ja kysy haluunko olla kavereita. Olin ofc et hell yeah. Ollaan nyt pari päivää viestitelty ainaki jotain tunti päivässä, ja mulle selvis et se on kuulemma jo pari vuotta aatellu et oon siisti ja halunnu olla kavereita mut ei ollut uskaltanut lähestyä (Sama täällä). Meillä on aikalailla täysin samat mielenkiinnokohteet, tykätään samoista sarjoista ja animeista, meillä on samanlaiset arvot ja vihataan samoja ihmisiä ja asioita. Sen kanssa juttelu saa mut melkeen heti hymyilemään, ja kuulemma sain senkin nauramaan jollain vanhalla tarinalla luokkaretkestä. Sekin vaikuttaa ihan pitävän musta, koska se on monesti se joka aloittaa keskustelun ja laittaa viestiä ainakin kerran päivässä.
Ei olla vielä ehditty puhua irl, tai nähdä livenä koska meidän lukujärjestykset on niin erit ja koulun jälkeen on ollut kiireitä, mutta mulla on suunnitelmissa kysyä siltä lähiaikoina. Muuten kysyisin jo tänä viikonloppuna, mutta se on jollain mökillä.
En oo varma haluaisko se olla pelkästään kavereita vai enemmän, mutta ihan rehellisesti mun ääni ois ehkä ’pelkästään kavereita’ puolella, koska en oo semmoinen ihminen johon kukaan ihastuisi. Ei mua haittaa olla pelkkiä kavereita, mutta oon kyllä miettinyt että se on ihan hemo hyvännäköinen ja voisin nähdä deittailevani häntä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa. se on myös kuulemma lesbo/bi, tarkistin, joten mulla olisi pienoinen mahdollisuus. Äiti sanoo, että kuulostan ihan rakastuneelta kun puhun hänestä ja kyselee, että ollaankos me jo yhdessä. Oonkohan jotenkin epätoivoisen ihastunut enkä ees itse tajunnut?
Mitä mieltä te ootte, onko mulla minkäänlaisia mahiksia? Onko okei ihastua johonkuhun näin äkkiä, ja oisko huono asia kuvitella mahdollisuutta deittailuun näin aikaisin kaverisuhteessa? Ja kannattaisko mun tähdätä pelkkään kaveruuteen vai parisuhteeseen, vai kannattaako sitä miettiä vielä?
