Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Sori nyt saattaa tulla aika pitkä tarina.
Eli mä oon 011 tyttö kasiluokalla ja meillä oli tänään liikunnassa tanssimista poikien kanssa. Ja eipä siinä mitään. Vähän jännitti tietysti, mutta ei nyt mitenkään paljoa kun oli kuitenkin tanssittu jo seiskalla. Siinä vähän lämmiteltiin vähän helpommalla tanssilla ja pojat osasivat ihan käyttäytyä muutamaa v sanaa lukuunottamatta.
Sitten me alettiinkin valssata ja mun ensimmäinen valssipari sattui olemaan tällainen lyhyt poika meidän luokalta. Kutsutaan häntä nyt vaikka Mikoksi (nimi muutettu) tämä Mikko ei ollut kovin läheinen minulle niin kuin ei kyllä ole suurin osa muistakaan luokkani pojista. Mutta Mikko oli siitä omanlainen tapaus että hän aina siirsi pulpettinsa mahdollisimman kauas minusta jos me istuttiin lähellä. Joten mä ajattelin ettei hän myöskään innostuisi hirveästi tanssimaankaan minun kanssani.
Kun valssin harjoittelu aloitettiin opettaja päätti käyttää meitä esimerkki parina tanssiotteesta. Yllättävää kyllä Mikko otti kunnon tanssiasennon ja kannatteli kunnolla. Olin siis odottanut että hän alkaisi vain naureskelemaan ja ilmeilemään kavereidensa kanssa niin kuin monet pojat tekivät. Hän ei kuitenkaan edes vilkaissut kavereihiinsa päin.
Me alettiin sitten tanssia ja mä huomasin kuinka Mikkoa oikein jännitti. Se oli ihan jäykkänä ja jopa hieman tärisi. Mä huomasin myös että hän yritti hieman välttää mun katsetta. Kohta meitä tultiin vähän ohjeistamaan siihen että Mikon pitäisi ottaa vähän alempaa mua kyljestä. Mikko laski kättään ensin vähän varoen mun kylkeen mutta otti sitten lopulta kunnolla kiinni ja kannatteli mun kättä.
Pian muutaman valssin eri parin kanssa jälkeen meillä oli tauko. Mä kerroin mun kavereille tästä Mikon toiminnasta ja he olivat ihan varmoja että Mikko on ihastunut muhun, koska hän ei ollut ollut niin jännittynyt muiden kanssa. Hetken kun me puimme siinä yksityiskohtia ja sitä kuinka Mikko aina siirtää niin teatraalisesti hänen pulpettinsa kauas minusta. Mä itsekin aloin epäillä että Mikko on ihastunut muhun. Mulle tuli siitä tosi imarreltu olo että joku voisi ihastua minuun mutta samaan aikaan tuli pieni kauhun tunne koska olen kokenut jo kauan olevani lesbo enkä haluaisi loukata kenenkään tunteita.
No tauon jälkeen tanssiminen jatkui ja viimeisenä me tanssittiin perhe valssia. Siinä siis ollaan ringissä ja tytöt pyörähtää aina yhteisten askelten jälkeen oikean puolisen pojan edestä uudelle paikalle rinkiä ja pojan on tarkoitus ohjata tyttö vierelleen. Kolmen pyörähdyksen jälkeen neljännen pojan kanssa tanssitaan muutamat valssin askeleet. Mä en tällä kertaa tanssinut ollenkaan Mikon kanssa mutta viimeisellä kerralla kun mä pyörähdin sen edestä mä huomasin sen nopeasti silittäneen mun kämmentä sen peukalolla. Ja mä huomasin heti että se ei ollut vahinko vaan ihan tarkoituksellista. Tää varmisti mulle lopulta sen että Mikko on varmasti ihastunut minuun.
Tän tanssien jälkeen mä oon paljon miettinyt Mikkoa ja sen käytöstä. Mä en oo ikinä ajatellut että Mikko voisi ikinä ihastua minuun kaikista meidän luokan tytöistä. Mulla on myös ollut nyt tosi sekalaiset tunteet Mikkoa kohtaan. Mä oon ajatellut että mä oon 100% lesbo mut nyt mä en oo enään niin varma. Nimittäin mun mielessä ei ole nyt pyörinyt kukaan muu kuin Mikko. Mä luulen että mun tunteet Mikkoa kohtaan tulee vain siitä että se tuntuu niin hyvältä tietää että joku on ihastunut suhun. Mä en kuiteskaan voi poistaa sitä mahdollisuutta että mullakin olisi jotain oikeita tunteita Mikkoa kohtaan.
Voisiko joku auttaa ja miettiä tätä asiaa mun kanssa?
Omaa kokemusta itselläni ei ole tuosta aiheesta joten en osaa nyt suoraan auttaa, mutta voimme kuitenkin keskustella aiheesta! Ja arvelisin että sinulla saattaa hyvinkin olla tunteita häntä kohtaan sillä en usko, että se johtuisi siitä että tiedät että hän tyykkää sinusta.