Mua ahdistaa kun kotona vanhemmat riitelee paljon. Välillä tuntuu että ois parempi jos ne erois. Mutta en nä sitäkään halua. En tiiä yhtään mitä mun pitäis tehä kun kaikki viikonloput on tosi ahdistavia. Oon kyllä vähäsen puhunut tästä vanhemman kaa mutta en tiiä miten pitäis nyt enää toimia. Ahdistaa vaan tosi paljon. Ois kiva jos jotkut vois kertoo vaikka omista kokemuksista.
Moi!
Kuulostaa hirveältä, ja valitettavasti myös vähän tutultakin. Minullakin oli hyvin riitelevät vanhemmat, jotka riitelivät siis joka päivä vähän mistä sattuu. Tuntuikin välillä, että seinät kaatuisivat päälle ja että en jaksaisi enää kuunnella heitä. Vanhempien eronkin mahdollisuus tuntui oudon hyvälle niinä aikoina.
No niistähän selvittiin, ja sen takia halusinkin tulla tänne kirjoittamaan toisten kirjoituksiin vastauksia. Mielestäni on ihanaa, että on tällainen sivusto, jossa saa ihan anonyymisti kirjoittaa toisille sekä hakea vertaistukea. Itsekin täältä sitä aikanaan sain ja nyt halusin alkaa ihan aktiivisesti vastailemaan vähän kaikille, joilla on jonkinlaisia ongelmia…
Mutta takaisin asiaan. Itse yritin aikoinaan puhua vanhempien kanssa asiasta, mutta he kuuntelivat ja sivuuttivat sen saman tien. Eli seuraavalla kerralla sama meno jatkui. No sitten yhtenä iltana se meni siihen, että naapurit puuttuivat asiaan. Olin oikeastaan kiitollinen siitä, koska se sai vanhemmat heräämään asian vakavuuteen ja joka päiväinen riitely loppui siihen…
Toivon, että pystyisit juttelemaan asiasta jonkun kanssa. Jos ei onnistu vanhempien kanssa niin vaikka jollekin toiselle luotettavalle aikuiselle tai miksei vaikkapa kaverillekin.
Tsemppiä ja toivottavasti kaikki järjestyy!
Mun vanhemmat ei oo edes riidelly paljoo, mutta sitten ne vaan ilmoitti eroavansa. Se oli kyllä aika järkytys itselleni ja koko perheelle. Tsemppiä sulle! Kyllä mäkin selvisin loppujen lopuksi. Uskon että tähän voi vielä tottua.
Hei Joku! Noi sun kokemukset kuulostaa aika samaistuttavilta. Mullakin on joskus ahdistusta siitä että vanhemmat riitelee. Ymmärrän oikein hyvin miltä tuntuu se, kun toivois mielummin et ne erois. Ihan vaan että niillä ois parempi olla. Joskus jos ne riitelee tosi paljon niin mua helpottaa se että meen vaikka esim. mun huoneeseen kuuntelemaan vaikka musiikkii etten kuulis sitä. Mua kans auttaa se ajatus, ettei niiden riiteleminen oo mun vika, niinkuin useimmat nuoret saattaa ajautua ajattelemaan, jos vanhemmilla on tällasta. Haluun nyt kertoo vaan että et oo yksin tän tilanteen kanssa, yritä vaan tsempata itseäs ja muista se, et niinku sanoin: se EI oo sun vika♥️
