Erilaiset opiskelutekniikat

Opiskeltaessa vain opiskelun määrä ei ratkaise, vaan myös se, miten opiskelee. Erilaisia opiskelutekniikoita kannattaa kokeilla, jotta niistä löytää juuri itselle sopivimmat ja mieluisimmat.

1.Aktiivinen muistelu / aktiivinen oppiminen (active recall)

Aktiivista oppimista voi soveltaa eri tavoin, mutta käytännössä se tarkoittaa opiskeltavien asioiden palauttamista mieleen sen sijaan, että esimerkiksi lukisi muistiinpanoja uudelleen. Voit esimerkiksi kappaleen luettuasi selittää omin sanoin kappaleen sisällön ja sen jälkeen tarkistaa, mitä muistit oikein ja mitä unohdit. Tämä toistetaan, kunnes kaikki olennaiset asiat ovat muistissa. Kuvittele selittäväsi koealueen sisältöä jollekin toiselle. Voit selittää esimerkiksi perheenjäsenelle, ystävälle, lemmikille tai vaikka pehmolelulle. Kun selität/opetat aiheita jollekin toiselle, mieleesi painuu samalla asiat, jotka koet tärkeimmiksi muistaa.

2.  Kappaleiden tiivistäminen

Jos koealueen haluaa todella saada painumaan mieleen, kannattaa kokeilla kappaleiden tiivistämistä. Lue kappale huolellisesti läpi väliotsikko kerrallaan. Kirjoita jokaisesta väliotsikon alla olevasta tekstikappaleesta ylös kaikki  tärkeimmät asiat, jotka muistat. Älä käytä oppikirjaa apuna, vaan yritä muistella. Tämän jälkeen käy tekstit uudelleen läpi ja sitten oppikirjaa hyödyntäen täydennä teksteistä tekemiä muistiinpanojasi, jos jotain oleellista jäi puuttumaan. Tämän opiskeluvinkin avulla koealue tulee kerrattua perinpohjaisesti ja asiat jäävät varmasti hyvin muistiin. Yksi kaverini suositteli tätä opiskelutapaa ja ajattelin itsekin kokeilla sitä tulevalla koeviikolla.

3. Muistikortit (flashcards)

Muistikorttien käyttäminen on myös eräänlaista oppimisen testaamista. Muistikorteissa toisella puolella voi olla vaikka sana suomeksi ja toisella puolella opiskeltavalla kielellä. Toisella puolella voi olla myös käsite ja toisella puolella sen selitys. Muistikortteja voi tehdä itse joko paperille tai sovelluksien avulla, mutta sen lisäksi monissa oppikirjoissa on jo tehty valmiiksi muistikortteja joko itse sähköiseen oppikirjaan tai esimerkiksi Quizlet-sovellukseen.

4.  Erilaiset muistiinpanot

Kun on paljon sisäistettävää tietoa, saattaa se sulautua helposti yhdeksi harmaaksi massaksi, jota on hankala muistaa. Itseäni auttaa tässä muistiinpanojen tekeminen. Kirjoittamalla muistiinpanoja oppii hahmottamaan koealueen tärkeimmät asiat ja samalla asiat painuvat mieleen. Myös se, millaiset muistiinpanot tekee, voi vaikuttaa oppimiseen. Monille käsin kirjoittaminen auttaa oppimaan paremmin kuin koneella kirjoittaminen. Muistiinpanoista voi tehdä listauksen, ajatuskartan, taulukon tai vaikka aikajanan.

Muistamisessa auttaa myös se, että muistiinpanoissa eri aiheet on kirjoitettu eri väreillä. Se auttaa siinä, etteivät asiat sekoitu toisiinsa niin helposti. Itse olen huomannut, että yleisesti visuaalisesti mielenkiintoisia muistiinpanoja on mukavampi lukea ja näin muistiinpanojen pänttääminen voi olla hieman mukavampaa ja helpompaa. Joskus asiat saattavat jäädä muistiinpanoista mieleen valokuvan tavoin, mikä helpottaa muistamista.

5. Oppiminen oppikirjojen ulkopuolelta

Oppia voi myös monista muista paikoista kuin vain koulun oppikirjoista. Jos jokin aihe tuntuu vaikealta ymmärtää, voi esimerkiksi katsoa löytyisikö aiheesta Youtube-video, podcast-jakso tai dokumentti. Kieliä voi oppia oppikirjojen lukemisen lisäksi esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia, katsomalla elokuvia ja sarjoja (voit katsoa ilman tekstityksiä tai kääntää tekstitykset opiskeltavalle kielelle), kuuntelemalla podcasteja, lukemalla kirjoja tai katsomalla sosiaalisen median sisältöjä opiskeltavalla kielellä.