Tekoäly – ystävä vai vihollinen?

Digitalisaation saralla maailma on jatkuvassa murroksessa. Tekniikka kehittyy, luodaan uusia ohjelmistoja ja parannellaan vanhoja. Nykyään asiat, joista sata vuotta sitten saatoimme vain haaveilla ovat osa arkipäiväämme. Tekoäly on yksi näistä asioista.

Kehitys ja kasvu ovat yleensäkin positiivisia asioita. Meidän nuorten on yleensä helppoa pysyä kehityksen perässä. Silmissämme on aivan normaalia kantaa jatkuvasti mukanamme tuota noin 15 senttiä pitkää ja seitsemän senttiä leveää laitetta, jonka avaamalla avaamme mahdollisuuden lähes mihin vain tietoon ja  yhteyden miljardeihin ihmisiin ympäri maailmaa. Meille niin on aina ollut. Emme ole nähneet toisenlaista maailmaa.

Voin kuitenkin hyvin ymmärtää myös stereotyyppistä keski-iän ylittäneen suomalaisen näkökulmaa: Vaarallisia ja turhia nuo tuommoiset nettihömpötykset, eihän niiden perässä ole mahdollista pysyä!

Ja tottahan se on, että ratkaistessamme yhden ongelman, luomme väistämättä uuden. Näin on käynyt tekoälyn kanssa. Tekoäly tuo monen meistä elämään sujuvuutta. Se on ihmistä nopeampi esimerkiksi etsimään ja yhdistelemään tietoa ja luomaan tekstiä tiivistelmän pohjalta. Tekoälyltä työ, johon ihmiseltä menee kaksikymmentä minuuttia sujuu sekunneissa! Tämähän on liian hyvää ollakseen totta, aivan mahtava keksintö!

Totuus kuitenkin on, että kaikella hyvällä on hintansa ja näin uuden asian kuin tekoälyn hintaa emme voi kokonaan vielä edes tietää. Sehän siinä pelottavaa onkin- jääkö ihmiskunta tästä lopulta voitolle vai tappiolle?

Tekoälystä puhuttaessa merkittävässä roolissa ovat eettiset kysymykset.

Sen toiminta perustuu dataan, jota se yhdistelee, etsii säännönmukaisuuksia ja laskee todennäköisyyksiä, joiden pohjalta se antaa vastauksen. Koulutusdataa on tarvittu ja tarvitaan edelleenkin paljon. Tämä pistää pohtimaan: Mitä dataa tekoälylle on oikein antaa ja mitä dataa sille on annettu? Jos artisti käyttää toisen muusikon kappaleen sävelmän omassa kappaleessaan ilman lupaa ja lähdetietoja, on se plagiointia ja rangaistava rikos. Eikö tekoäly tee tätä samaa?

Kyseenalaista tekoälyn käytössä on myös, että emme voi tarkasti tietää, mistä kaikkialta tietoa on sille annettu. Internetin keskustelupalstoilta löytyy paljon valheellista ja laitontakin sisältöä, voimme vain arvella, onko nekin syötetty tekoälylle. Jokaisen pitää itse arvioida, mistä lähteistä on moraalisesti oikein etsiä tietoa, mutta fakta on, että tekoälyn luotettavuudesta ei ole takuita ja, jos tekoälyä käyttää tiedonlähteenä, on hyvä suhtautua kriittisesti ja tarkastaa tiedon paikkansapitävyys toiseltakin alustalta.

Itse olen useaan kertaan pohtinut: heikentääkö tekoäly omaa ajattelumme?

Selkeää kantaa kysymykseen en ole onnistunut muodostamaan. Toisaalta tekoälyltä saa nopeasti tietoa eri aiheista, mutta toisaalta, miten käy vuosien perehtymistä, mielenkiintoa ja omaa ajattelua vaativien asiantuntija-ammattien, kun sama tieto, jonka he voisivat antaa on nyt kaikkien ulottuvilla, vieläpä ilmaiseksi? Vaivautuvatko koululaiset enää tekemään omia koulutehtäviään, kun läsnä on mahdollisuus tehdä ne tekoälyn avulla ja saada varma kymppi? Ja jos vaivautuvatkin, heikentääkö jatkuva uhka ja epäilys tekoälyn käytöstä opetuksen laatua ja vaihtelevuutta ja oppilaiden oppimismotivaatiota? Entäpä taiteilijat, onko tekoäly viemässä heidän työnsä, vai onko kuitenkin niin, että maalaukset ja sävelmät vaativat ihmisen tunteita ja läsnäoloa ollakseen taidetta?

Mielestäni on pelottavaa, että yhteiskuntamme on päätynyt tilanteeseen, jossa kyseenalaistamme oman ajattelun tulevaisuutta.

Somealustojen personalisoivien algoritmien takana on tekoäly. Yksinkertaisesti selitettynä algoritmit tarkkailevat, mitä sisältöä katsot ja mistä pidät, jotta voisivat jatkossa syöttää sinulle samaa sisältöä saadakseen sinut kiinnostumaan ja viettämään enemmän aikaa sovelluksessa. Esimerkiksi, jos katsot paljon käsitöihin liittyvää sisältöä, tulet samaan sitä jatkossakin. Varsinkin nuorille aivoille algoritmit ovat vaarallisia, koska kehittyvien aivojen mielihyvärata on helppo kaapata.

Tulemme siis helposti riippuvaiseksi sosiaalisesta mediasta ja siellä viettämämme ajan määrä voi riistäytyä käsistä. Tämä jo itsessään on terveysriski, mutta jos sisältö, jolle olemme jatkuvassa syötössä on valheellista, epäterveellisiä tai laittomia asioita ihannoivaa ja provosoivaa, voivat negatiiviset seuraukset elämässämme ja mielenterveydessämme olla kauaskantoisia. Tehokkaiden algoritmien siivittämä sosiaalinen media on kuin suloinen koira: tarkoituksenasi on antaa vain yksi herkku, mutta pian raksu pussi onkin tyhjä. Toinen algoritmien luoma huolestuttava ilmiö on polarisoitumisen lisääntyminen. Internetin käytön yleistyessä hehkutettiin, että netin avulla ihmiset voivat pitää yhteyttä ja oppia ymmärtämään erilaisuutta. Miten kävikään? Internet lisäsi kapeakatseisuuttamme maailmasta ja loi kuvan, että koko maailma olisi se pieni yhteisö somessa, jonka algoritmi on meille personalisoinut. Ymmärryksemme ja empatiakykymme vähenivät entisestään.

Ei ole mikään salaisuus, että tekoäly on merkittävä ympäristönkuormittaja. Silti siitä puhutaan aivan liian vähän tekoälyä koskevassa keskustelussa ja ympäristökeskusteluissa. Tekoälyn energiankulutukseen vaikuttaa monitahoinen joukko erilaisia asioita. Näitä asioita ovat muun muassa tarvittavan sähkön määrä ja valtavien datakeskuksien jäähdyttämiseen kuluva vesi. Tietenkään tässäkään asiassa ei pidä olla mustavalkoinen: tekoäly voi myös auttaa ympäristöongelmien ratkaisussa. Lisäksi kestävästä kehityksestä puhuttaessa tulee keskittyä suuriin linjoihin, ei pieniin nyansseihin. Kuitenkin, jos emme ikinä viilaa noita pieniä nyansseja, emme voi selättää suurempaakaan kokonaisuutta. Loppuen lopuksi olen sitä mieltä, että käyttötapa ratkaisee.

Tekoälyllä videon luominen vie paljon enemmän resursseja kuin esimerkiksi lyhyt teksti, mutta on eri asia, jutteletko tekoälylle huvin vuoksi, vai käytätkö sitä apuvälineenä merkityksellisten asioiden luomisessa. Mikä on merkityksellistä-se on jokaisen itse päätettävissä.

Lähteitä, joista etsin tietoa kirjoittaessani:
yle.fi, hs.fi, tieteenkuvalehti, microsoft.com, luonnonystava.fi