Hei! Minä olen 15-vuotias tyttö ja minun oli pakko tulla tänne kertomaan tästä ongelmastani. On pakko kertoa tästä jollekin tai muuten räjähdän!
Minulla on emetofobia eli oksentamisen pelko. Ne joilla sitä ei ole ei välttämättä ymmärrä millaista se on. Minulla sen pahuus vaihtelee paljon. Joskus pelkään todella paljon, että oksennan ja joskus minä unohdan kokonaan, että minulla edes on emetofobia.
Minun emetofobiani on pahin silloin, kun minusta tuntuu, että kehoni/mahani ei tunnu normaalilta. Pienikin maha vaiva saa minut ahdistuneeksi ja jos on vain muuten huono ja outo olo. Silloin alan stressaamaan sitä ja huono olo pahenee ja varmasti oksentaisin.
En oikein tiedä mitä minun pitäisi tehdä juuri sillä hetkellä, kun alkaa ahdistamaan. Joten antakaa neuvoja!!! Ja kertokaa onko teillä emetofobia tai muuta fobiaa/pelkoa. Se voi olla ihan mitä vain mitä pelkäät. Ja kertokaa mitä te itse siinä tilanteessa teette, kun teitä ahdistaa se asia paljon. Mikä saa teidät rauhoittumaan ja tuntemaan olonne paremmaksi?
Siis muakin aina alkaa ahdistaa jos ees vähänkin tuntuu siltä että saattaisin oksentaa. Mut siis aina ku tulee semmonen tunne ni aina hengitän rauhallisesti ja pidän pään mahdollisimman yläkenossa, se jotenki auttaa siihen että ei oo niinku semmosessa oksennus asennossa (pää alaspäin) en tiiä toimiiko muilla mutta kannattaa koittaa
Jos tulee huono olo, yritä rauhoittua, hengittää syvään ja mennä vaikka hetkeksi pitkälleen. Kannattaa myös kertoa jollekulle.
Jos et voi mitenkään estää oksennusta, anna sen vain tulla. Ja tietysti kannattaa pestä paljon käsiä ja muuta sellaista, ettei oksennustautia tule.
Kärsin itsekin emetofobiasta, tai ainakin olen kärsinyt. Nyt en ole oksentanut pitkään aikaan, niin sitä ei ole tarvinnut pelätä.
Toivottavasti pääset siitä eroon pian!
mulla on kans emetofobia
kannattaa just pitää pää ylöspäin käännettynä ja keskittyä johonki muuhun
Itellä on Trypofobia, eli reikäkammo.
Mulla reiät aiheuttaa tosi suurta ahdistusta, ja pelkään niitä. Etenkin jos on useita pieniä, mustia reikiä tiheästi lähekkäin, se saa minut tosi ahdistuneeksi. Ne hermostuttaa mua, ja pelkään sitä kun en voi nähdä mitä siellä reiässä on. Ahdistun siinä, jos jossain seinässä on pieni reikä, ja esim. se triggeröi mua kun kumeihin tökitään niitä reikiä lyijykynällä.
En oikein voi tehdä mitään tälle mun Trypophobialle, koska en voi vaan vältellä kaikkia reikiä mitä maailmassa on. Pitää vaan elää sen kanssa. </3
