Ennen kun muutin nykyiseen kouluuni, kävin päiväkodin vähän pienemmässä paikassa. Mulla oli siellä kaksi tosi hyvää kaveria kenestä mä tykkäsin todella paljon.
Mut mun vanhemmat eros ja kävin eskarin eri koulussa.
Kun olin menossa 3 luokalle, se koulu mitä ennen kävin jouduttiin sulkea koska ei ollut tarpeeksi oppilaita. Mä luulin et se oli kiva juttu, et nään mun kavereita mut sit kukaan niistä ei puhunu mulle, puolet mulkoili ja ne mun kaks kaveria alko kiusaamaan mua. (Ne oli yhden vuoden vanhempia)
Mun äiti ei oo hirveen rikas ja hyvä että meillä riittä rahat ruokaan. Kerran pyysin sitä ostaa mulle sellaset puman kengät jotka oli mun mielestä hienot ja tykkäsin niistä.
Kun kesäloma loppui mä menin 5 luokalle ja päätin laittaa ne kengät. No sinne tuli yks uus tyttö kenen kanssa mun kaks kaveria ystävystyi kun mä olin kipee. (Se tyttö on niiden mun kiusaajien kaveri)
Mun piti mennä mun kahden kaverin kanssa kylälle mut sitten se toinen kaveri sano mulle ”_____ ei haluu sua meidän kaa, nii sori sä et voi tulla” … No kun olin alkamassa kävelemään kotiin mä näin kun siellä oli kaks sellasta 3 luokkalaista, ne kiusaajat ja se tyttö ja sit ne mun kaks kaveria. Ne yritti kuiskia mut mä kuulin kun ne puhu et mun kengät oli ”ihan helvetin rumat” Ja et miten kehtaan köyttää niitä koulussa.
Ja no mä aloin melkein itkemään siitä
Lähin nopeesti kotiin, soitin mun kaverille joka asuu eri paikkakunnalla kun mä ja onneks se osas auttaa.
Haluisin kertoo mun vanhemmille mutta ne varmaan kertois mun opettajalle siitä ja sit ne kaikki ketä siin on ollu joutuis johonki ongelmiin enkä mä haluu et mua aletaan kutsuu vasikaks tai aleta tönii ympäriinsä (mun kaverille kävi toi kun se kerto et sitä kiusattiin)
Nykyään ne mun kakd kaveria on alkanut ingoraa mua ja ei kiinnosta mennä kouluun yhtään, en jaksa tehdä perus töitä enkä oo pystyny syödä tai nukkua melkeinpä ollenkaan
Moi!
Tilanteesi kuulostaa todella ikävältä ja kauhealta! Ei ole missään nimessä oikein sua kohtaan että sulle käyttäydytään noin ja se ei todellakaan ole sun vika.
Tuo käyttäytyminen on ihan selvää syrjintää ja kiusaamista, joten jos se vaikuttaa sinun jokapäiväiseen elämään ja koulunkäyntiin etkä pysty syömään tai nukkumaan se on todella huolestuttavaa. Olisikin tärkeää, että puhuisit asiasta vanhempasi tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että se voi olla pelottavaa tai ahdistavaa lähteä puhumaan jollekin toiselle. Pelkäät tietenkin, miten muut reagoivat siihen –> niin minäkin pelkäsin. Mutta kokemuksesta voin sanoa, että jos sinulla on ongelmia syömisen ja nukkumisen kanssa niin se ei ole hyväksi terveydelle. Tämän takia asiaan pitäisikin puuttua.
Haluan nyt koska olemme täällä keskustelupalstalla niin sanoa myös sen, että täältä sivustolta on mahdollista saada keskustelu apua ja tukea, jos kaipaat sitä. Kannustan ja rohkaisenkin nyt sinua siihen, että kerrot asiasta jollekin, jotta tuo pelleily saadaan loppumaan.
Tsemppiä ihan hirveesti sulle ja toivon että asiat menevät paremmin jatkossa!
