Moi, tää tulee olee varmaa tosi pitkä viesti mutta toivon että jaksat lukea❤️
Eli siin kaikki alkoi 2023 keväällä kun me saatiin tietää että saadaan koira ja että mennään [Osa tekstistä poistettu.] ohjelmaan, silloin mua alko ekoja kertoja pyörryttämään. Se oli aika lievää ja kesti vain pienen hetken. Mutta sitten se alkoi tulla useammin ja voimistua/pitkittyä, silloin äiti alko viemään mua lääkäriin.
Kävin MONISSA eri tutkimuksissa mutta mitään ei löytynyt. Ja sitten kun lääkärikäynneistä oli kulunut n. 1-2kk niin pyörrytys loppui. Eli eka pyörrytys ”pätkä” kesti n. 2-3,5 kk eli ei kauan.
Mutta tän vuoden helmikuussa se alkoi taas. Se oli myös sitä aikaa kun meidän jakso ilmestyi. Se oli tällä kertaa erilaista. Se kesti tavallaan koko ajan. Eli siis se on jatkunut tähän asti eli 6kk! Ja siis se on koko ajan läsnä ja se vaikeuttaa mun elämää. Ja usein tuntuu todella epätodelliselta olo. En oo kertonut mun äitille vielä että se on koko ajan ja että on epätodellinen olo koska se vaan joko sanois että ”hengitä ja ota rauhassa” (joka ei auta paljoo) tai sitte se kiikuttais mut jonnekkin kuraattotille.
Oon siis käynyt kuraattorilla joka ei auttanut yhtään.
Mutta siis me ollaan huomenna menossa [Osa tekstistä poistettu.] kisoihin ja ollaan siellä myös sunnuntaina ja en tiedä miten selviin kun siellä on paljon ihmisiä ja hirvee härdelli (mennää iskä kaa) niin mua pelottaa että pyörryn. Mun mielestä [Osa tekstistä poistettu.] on siis ihan parasta mutta jännittää et miten selviin. (mua pyörryttää tälläkin hetkellä aika paljon)
Voit kertoa oman tarinasi tai jos on vinkkejä tai muuta niin olis kiva lukea💞
Ja kiitos tooosi paljon jos jaksoit lukea tänne asti❤️❤️❤️(sori sekavat selitykset)
Hei 11.v tytteli,
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
Moikka!
Nuo pyörryttämiset ovat niin kutsuttja dissosiatiivisia oireita. En tiedä miksi mutta ne tunnetaan huonosti vaikka niiden esiintyminen murrosiässä on ihan normaalia.
Valitettavasti sinun kohdallasi voidaan puhua varmaan lievästä dissosiaatiohäiriöstä ja siksi sinulla olisi oikeus saada niihin oireisiin helpotusta. Ei ole varsinaisesti olemassa heti auttavaa lääkettä mutta dissosiaatio on oire itse vaivasta joka tässä kohtaa on varmaan synnynnäinen aistiherkkyys ja sosiaalisissa tilanteissa koettu väsymys kun joutuu pinnistelemään. Niitä hoidetaan ahdistuksena ja sitä kautta nuo olotilat vähenevät.
Voit kertoa koulupsykologille tai vanhemmille. Kerro että sinulle on sanottu että sinulla on *ehkä* lievää dissosiaatiota ja ihmisjoukot tuntuu siltä ettei kestä ja pelottaa. Muista että nämä näkyy harvoin päälle joten siksi pyydän sinua ottamaan asian puheeksi.
Dissosiaatio ei ole vielä osa ns. maalaisjärkeä mutta jos saat ihmisjoukkojen kanssa olemiseen helpotusta ja muuta normaaliin nuoren elämään kuuluvaa tukea niin se helpottaa voimakkaasti ajan kanssa. Varsinkin 11-14v iässä näitä oireita on vaikka kuinka ja suurimmalla osalla se menee ohi itsestään.
Kysy lisää täällä, chatissa tai puhelimessa asiasta. Tämäkin viesti voi jättää avoimeksi asioita jotka ahdistavat mutta älä hätäile. Saat täältä tukea.