Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Moi, oon tyttö 14v ja 172cm pitkä. Eli liian pitkä ikäisekseni?! JOS ET JAKSA LUKEE KOKONAAN NIIN SIIRRY ISOIHIN KIRJAIMIIN LOPUSSA. Mulla on koko ajan se ajatus, että hävettää seistä lyhyempien vieressä ja et oon vääränlainen. Tällä hetkellä oon myös pidempi kun kukaan meidän luokan (8lk) poika. Se ahdistaa, ja tuntuu, etten varmaan koskaan tuu kelpaa kellekään. Joskus tulee mieleen, että onkohan vika vain omien korvien välissä, mutta sitten taas joku sanoo jotain ilkeetä, kuten ”ootpas sä kasvanu” (en oon yli vuoteen kasvanu enää senttiäkään, enkä myöskään kiloa), ”ootpa sä pitkä”, ”oot ihan liian pitkä”, ”senkin, miks menit kasvaa noin pitkäks, oisit muuten niin kaunis”, mikä sää siellä ylhäällä on”. Ja paljon muuta, vaikka tiedän paljon itseänikin pidempiä naisia/tyttöjä. Tulee ajatus, et kaikki varmaan ajattelee musta noin. (Olette kauniita sanoivat muut mitä tahansa♥️!) Itseäni en vaan saa vakuutettua asiasta. Koen vain olevani pitkä ja ruma. Kun kerron ajatuksistani aikuisille, he vain nauravat, että miten mallin mitoissa olevalla on varaa valittaa. Itkettää. On totta että oon hoikka ja urheilullinen [osa viestistä poistettu] kai, mutta ei auta. Mitkä oikeudet ihmisillä on kommentoida mun pituutta, kun en mäkään sano joka vastaantulijalle et ootpa sä läski. Mä kunnioitan ihmisiä sellasina kuin ne on. Sitä paitsi pituuteen ei voi vaikuttaa, painoon voi! NIIMPÄ KYSYMYS ETENKIN POJILLE. KELPAISINKO MÄ [osa viestistä poistettu] BRUNE SULLE NOIN YLIPÄÄTÄNSÄ?! OON AIKA EPÄTOIVONEN. Pität tytöt, teiän kaa ois kanssa kiva jutella.
Tää on nyt tän ketjun alottajalle!!! Eli siis, oon sentilleen saman pituinen kun sä ja ymmärrän ton fiiliksen. Mun vinkki on kuitenki se, että ainut asia mitä voit tehdä on oppii rakastaa ittees ja omaa kehoos just sellasena kun se on. On totta, et usein ihmisten painosta yms kommentoimunen katotaan tosi epäkunnioittavaa, mut jotenki kaikki ajattelee et on sit jotenki oikeutettuu arvostella pituutta. Se on ihan yhtälailla väärin. Mä kuulen päivittäin mun pituudesta, esim ”tulipa lyhyt olo ku tulin sun viereen” tai ” ootko syöny jotai lipputangon siemeniä”, mut oon ollu aina ikäisekseen pitkä, ni oon oppinut ottaa sen kehuna. Muista että sun keho on just ihana tollasena, ja jossain sun lähipiirissä on varmasti myös lyhyitä ihmisiä, jotka on salaa kateellisia sulle sun pituudesta.
Tsemppiii
Kiitti, ootte ihania!🥰
Ja pituus on muuten helpoin tapa paljastaa toisten epävarmuudet. Ei tarvitse tehdä mitään!🤣
Tän oon oppinu, ja mielessä aina kun joku huomauttelee. Ja jos joku sua lyhyempi kysyy, et pelaatko koripalloa, kysy-pelaatko sä minigolfia!🤣🤣🤣
Moi, täällä saman ikäinen ja saman pituinen! Samoja ajatuksia ja kokemuksia löytyy, mutta oon vaan oppinut arvostamaan omaa pituutta ja suuri kiitos siitä mun Iskälle. Toivottavasti säkin ja kaikki muutkin!🩷🩷
Jep, pituus on ärsyttävää. Ite oon 5lk ja oon 162 cm pitkä. Suurin osa mun kavereista on joku 147cm pitkiä. Ne on siis ainakin joku 10 cm mua lyhyempiä. Aina peilin edessä se näyttää häiritsevältä kun on niin paljon pidempi. Muuten se ei oikeastaan haitta.😉