Hän sanoi rakastavansa mua niin monta kertaa ja vakuutti mut niin hyvin asiasta että munkin rakkaus syveni häneen tosi paljon. Välitän tosi paljon miltä hänestä tuntuu, joten kysyin aina ”onko tää ok? Onko ihan varmasti?”. Hän sanoi että on vaikkei se ollut totta. Myönnän että etenin vähän turhan nopeasti, mutta varmistin häneltä aina suostumuksen. Hän ei siis tosiaan uskaltanut sanoa ei eli hän ei osannut pitää kiinni omista rajoistaan. Hän jätti mut kuukausi sitten kun häntä alkoi ahdistaa vaikka juuri luulin että kaikki olisi hyvin. Häntä ahdisti se koskeminen, osittain uskontonsa takia. Vaikka siis hän kai todella rakasti minua hän teki sen.
Rakkauden hälveneminen kestää. Rakastan häntä vaan. En ole asiasta edes niin surullinen enää mutta silti. Mietin edelleen mitä olisi pitänyt tehdä paremmin… Seksuaalisista jutuista ei pitäs innostua liikaa… Tuntuu epäreilulta meidän molempien näkökulmasta. Mutta, rakastan häntä vaan niin paljon…
Moikka!
Kiitos että laitoit viestiä. Erot on aina raskaita, varsinkin jos on ehtinyt oikeasti rakastumaan ja kiintymään siihen toiseen osapuoleen. Yli pääseminen voi olla tosi hankalaa, mutta uskon että jos juttelet esim. luotettavan ystävän tai perheen kanssa niin saat sen asian tavallaan ulos, et ei kannata kätkeä pahoja fiiliksiä sun sisälle. Ja niin kliseiseltä ku se ehkä kuulostaa, niin oikeesti aika parantaa haavat. Kannattaa tehdä jotain mikä vie sun ajatukset muualle, esim ulkoilu tai piirtäminen. Toivottavasti pystyisitte olemaan vielä ystäviä. Paljon voimia sinne ❤︎
– Verkkari
