Mul on viimeaikoina ollu vähä ulkopuolinen olo, vaikka mulla onki kavereita, välillä enemmän, välil ei ollenkaan. Ja tiiän et ne kyl välittää musta mutta en oo kellekkään se eka vaihtoehto koskaan. Meiän siin porukas on 5, ja jos pitää ottaa pari niin mä oon aina se joka jää yksin ja koitan esittää et ei mua haittaa mut oikeesti se sattuu. Ihan vitusti.
Ala-asteel kutosella mul oli pari tosi hyvää kaverii joitten kaa olin läheisiä, ja en tuntenu itteeni ulkopuoliseks. Nyt yläasteelle siirryttyä kaveriporukka on muuttunu vähä, toinen niistä on mun luokalla ja ollaan kavereita. Sen toisenki kaa ollaan kavereita mut ei enää niin paljoo tekemisis ku ennen.
Niin, mun nykyisessä porukassa en jotenki osaa olla kokonaan se oma itteni, oon vaan jotenki sellanen jäykkä ja jos oon jonku kaa kahestaan siitä porukasta ni en oikee keksi mitään mistä puhua ja en jotenki vaan osaa olla rentona.
Ja haluisin muutoksen tähän, en tiiä miten. Haluisin että ne ois mulle oikeita kavereita jotka välittää musta paljon ja ei unohda mun olemassaoloa jos en oo paikalla.
Miten saan rentouduttuu ja olemaan oma itteni tässä porukassa ja saada ne muut tykkäämään musta oikeesti silleen niinku hyvät kaverit?
Ja nyt kesälomalla varmaan en oo niitten kaa kauheesti tekemisissä niin paljoo ja syksyllä oon vielä enemmän ulkopuolinen.
Toivottavasti joku osaa auttaa, jos ei niin jatkan varmaan vaan yksin tän asian murehtimista iltaisin…
No mutta toivottavasti teil tulee olee hyvä kesäloma❤️❤️
Haluaisin auttaa jotenkin mutten tiedä osaanko. Voisit esim puhuu sun kavereille siitä että tunnet ittes vähän ylsinäiseks, mutta ymmärrän jos se ei tunnu jotenkin luontevalta. Aina voi miettii jos ois ketään muita kenen kaa vois ystävystyä, mutta ymmärrän hyvin jos et haluu ja se on ok koska sä päätät eikä kukaan muu. 💞😽 👐
Toivon että asiat menee parempaan suuntaan ennen kesää, jottei sun tarvii käyttää hyvää aikaa tällasen murehtimiseen🤞💗
Hyvää kesää kaikille💝⛱️
