Ensinnäkin, en oikein osaa artikuloida suomeksi, mutta yritettään kuiteski :D
Olen tässä lähiaikoina alkanut tajuamaan että olen aika hiton yksinäinen. En tiedä onko se vaan että osasin piilottaa sen itseltäni, vai alkoiko se vasta häiritä, mutta ennen ei ole tuntunut näin pahalta.
Koulussa huomaan kuinka kaikilla on useita ihmisiä aina ympärillään, ja minulla ei ketään. Tuntuu että kaikki luulee että miulla on joku ebola tai vastaava, ku välttelevät minua noin paljon…
En ymmärrä mitä teen väärin kun aina yritän olla avulias ja kiltti kaikille, mutta silti kukaan ei edes katso minua päin ilman selkeää inhoa silmissä. (Kaveri kyllä sanoi että saattaa johtua siitä että ”näytän uhkaavalta” (koska ilmaisen itseäni ulkonäön kautta)) Asun kuiteski niin pienessä paikassa että ei kyllä ole mitään mahiksia löytää ketään koulusta ainakaan D:
Miulla ei edes netissä ole ketään jolle jutella. Nettikaverini ei koskaan vastaa, ja ainoa discord serveri jossa osasin olla on kuollut aikoja sitten.
Ainoa oikea kaverini ei tule ulos välitunneilla, koska hänen pienluokkansa sallii sen, tämä pienluokka hommakin häiritsee kun ei ole nyt kasista lähtien ollut ketään kaveria luokalla (olen siis ysillä). Hän ei myöskään koskaan halua nähdä koulun ulkopuolella, kuitenkin viestitellään paljon.
Koulu, ja yleisesti oleminen olisi niin paljon kevyempää jos olisi muukin syy mennä sinne kuin että ”on pakko” ja halu saada hyviä numeroita…
En enää tiedä mitä tehdä kun kaikki tämä yksinäisyys alkaa jo sattua fyysisesti vähää väliä… Olen varma että yksikin oikea halaus voisi parantaa minut, mutta ei sitäkään saa mistään D:
Toivottavasti oli järkevä lol
Moi! ootko siis tyttö vai poika? ite oon tyttö ja oon kasilla.
Mä ymmärrän ton, ihan hirveetä, etä halaus sulle<3
