Miten puran tunteitani?

Tuntuuko sun olo joskus yksinäiseltä? Silloin saattaa alkaa ahdistaa, etkä tiedä mitä pitäis tehdä. Tämän seurauksena pahaa oloa saattaa purkaa ihan tahtomattaan väärin, esimerkiksi muihin ihmisiin. Mut jos pahan olon antaa vaan olla purkamatta sitä mihinkään, se patoutuu sisälle ja saattaa aiheuttaa vielä pahemman olon. Tunteiden patoaminen sisälle saattaa tuntua hyvältä, kaikkia miellyttävältä ratkaisulta, mutta todellisuudessa riski olon pahentumisesta on suurempi. Tunteita voi purkaa myös paremmilla tavoilla, jotka eivät satuta ketään.

Jokaisella on omat motiivinsa ja kiinnostuksen aiheet, joten jokainen näistä ei tietenkään sovi ihan kaikille. Oli kuitenkin tarkoitus tuoda esille joitakin esimerkkejä, josta säkin voisit pitää tai edes kokeilla. Hyviä vaihtoehtoja on monet asiat, johon pystyt keskittämään sun ajatukset etkä huolehdi liikaa. Joskus on hyvä unohtaa ja tehdä jotain ihan muuta. Jos ei halua unohtaa, voi ainakin käsitellä tunteita eri tavalla. Vaikean asian tai pahan olon voi vaikka piirtää, tai siitä voi kirjoittaa.

Jos olo tuntuu yksinäiseltä, kannattaa muistaa että sun ympärillä on kuitenkin paljon ihmisiä jotka välittää. Et välttämättä edes tunne niitä vielä, mutta näitä ihmisiä on.

Negatiivisia tunteita ei ole hyvä purkaa kehenkään ihmiseen, huutaminen saattaa tuntua hetken vapauttavalta mutta lopputulos hyvänolon kannalta on yleensä huono. Kaveri voi toimia tukipylväänä, muttei nyrkkeilysäkkinä. Se ei kuitenkaan voi elää sun puolesta. Sille voi purkaa huolia, kunhan muistaa että se kaverikin on vaan ihminen. Ja yleensä jokaisella on edes yksi ihminen joka kuuntelee, se voi olla lähellä tai vähän kauempana, mutta jossain se on. Jos tuntuu siltä, että tää henkilö ei kuitenkaan ole kukaan sun lähipiiristä, nii voi jutella esimerkiksi koulussa jollekin aikuiselle tai vaikka laittaa viestiä tulemaan lasten ja nuorten kirjepalveluun tai auttavaan puhelimeen voi aina soittaa, ihan nimettömänä ja ilmaiseksi.

Aina on joku joka kuulee.

verkk@rit Anni ja Anna