Opiskelen. Olen siis hikke.

”Kui sä voit saada täst kokeest kympin, ooksä joku hikke?”

”Hei hikke, kerro vastaukset seuraavaan matikan kokeeseen!”

Tälläisiä lauseita jokainen pelkää kuulevansa. Mutta onko se aiheellista? Pitääkö oikeasti pelätä ja jopa uhrata ajatusta sille, että tulisi kiusatuksi siitä, että tekee, opiskelee, yrittää, ja onnistuu tavoitteissaan mitä on itselleen antanut?

Tässä tekstissä pyrin antamaan ajatusta ja purkamaan myös omia ajatuksia peruskoulun ajoilta, jolloin sana ”hikke” oli epäpidetty, ja sellaiseksi leimattiin ryhmänpaineesta helposti. Onko se kumminkaan niin huono asia?

Tiedät kokeen tulevan, haluat todella näyttää opettajalle ja vanhemmillesi että osaat asiat, ja voit saada hyvän numeron kokeesta. Otat sen asiaksesi, opiskelet ahkerasti ja luet. Koetilanteessa asiat ovat tuoreessa muistissasi ja saatat kokeen loppuun vaivatta. Mielesi on kevyt ja odotat vastauksia innolla.

Palautuspäivänä saat kokeesi ja olet iloinen saadessasi numeroksi yhdeksän. Tiedostat virheen, jonka opettaja on punakynällä merkannut, ”ajattelinkin että tuosta rokotettaisiin”. Joku luokkalaisista kävelee ohi ja näkee tuloksesi. ”Hei hikke eks saanukkaan kymppiä, itkettääkö?” Kommentista huokuu pistävä tunne, joka johtuu ilkeistä sanoista. Päätät olla hiljaa ja kohta jotkut muut luokkalaisetkin yhtyvät sättimiseen. Et tiedä miten toimia ja nolostut todella paljon. Mielesi on maassa, ”typerä koe, en koskaan enää harjoittele niihin”.

Opiskelu on erittäin tärkeää. Se opettaa työntekoon, ja samalla opit eri aineesta kokeen pääkohdat. Muistat ne aina jatkossakin, kun olet opiskellut ne tehokkaasti. Työntekoa kumminkin saattaa takuttaa ajatus muista, ketkä eivät teekään tarvittavaa työtä sen eteen, ja jopa kiusaavat niitä jotka opiskelevat ja haluavat hyvät numerot. Ihminen saa aitoa hyvänolon tunnetta onnistumisista ja työnsä tekemisestä loppuun. Tällaista kannattaa vaalia ja miettiä sitä opiskeluissaan.

Koulu opettaa niin paljon muutakin kuin sitä ainetta, jonka tunnilla pulpetin takana istut. ”Kuka tätä matikkaa mihinkään tarvitsee koskaan?”. Näytät työnteolla muille, ja ennen kaikkea ITSELLESI, mitä voit saada aikaan. Muut, jotka tätä eivät ymmärrä, ovat itse vain kateellisia. Keskittymällä omaan opiskeluunsa ja saattamalla sen loppuun ja pääsemällä yli vaikeistakin asioista oppiaineissa, on mitä helpoin hymyillä koulun jälkeen kavereidensa kanssa pihalla tai muissa askareissa!

Opiskeltuaan hyvin, takaa itselleen mahdollisuuden päästä juuri sinne kouluun minne haluaa. Voit jatkaa minne vain, monet tiet ovat avoinna. Eikä silloin kauheasti enää kaiu korvissa sana ”Hikke”. Se on siinä vaiheessa unohdettua, ja omassa arvossaan oleva asia. Sillä ei ole mitään merkitystä!

Santtu-verkk@ri