Sukupuoliroolit eivät määritä ihmistä
Lapsena en voinut koskaan käsittää, miksi minun oli pakko laittaa juhliin mekko. Inhoan mekkoja ja hameita tulee käytettyä harvoin. Sain tuolloin kuulla, että ”se vain kuuluu asiaan”. Vanhempana laitan mekon sijasta puvun päälle, koska se näyttää paremmalta ja tuntuu luontevalta.
Tästä näkee, miten sukupuoliroolit voivat tulla vastaan kasvatuksessa ja yhteiskunnassa. Yleensä niitä opetetaan ja toteutetaan tiedostamattomasti. Tyttöjen oletetaan pitävän nukeista, poikien taas leluautoista. Poikien oletetaan olevan hyviä liikunnassa, tyttöjen taas käsitöissä. Ja kun joku poikkeaa normista, sitä pidetään omituisena tai jopa haitallisena. Sukupuoliroolien ylläpitäminen näkyy muun muassa toisen nimittelynä, kritisoimisena, leimaamisena tai syrjimisenä.
Itse en näe tällaisessa jaossa mitään logiikkaa. Esimerkiksi tietyt harrastukset eivät kerro mitään henkilön sukupuolikokemuksesta tai seksuaalisuudesta, vaan ne liittyvät hänen persoonallisuuteen. Tämän vuoksi en pysty noudattamaan annettuja lokeroita. Olen olemukseltani aika androgyyninen, mutta en ole siitä huolimatta tuntenut epävarmuutta sukupuoli-identiteetistäni. Koen itseni vain omanlaiseksi naiseksi, joka välillä ihastelee miesten muotia – eikä siinä ole mitään halveksuttavaa.
Moni nuori pohtii tänä päivänä sukupuoltaan. Haluaisin muistuttaa, että on ok olla erilainen ja ilmaista itseään omalla tavalla. Itsensä toteuttamisen kautta saa parhainten vastauksen sille, kuka todellisuudessa on.
Milla
Nuortennetin toimittaja