ChatGPT, mitä tehdä, jos kukaan ei välitä minusta?

Mielenterveysongelmat nuorison keskuudessa ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina. Ei ole siis mitenkään yllättävää, että toinen nykyajan ilmiö, generatiivisen tekoälyn yleistyminen, on yhdistynyt tähän kasvavaan mielenterveydellisen avun tarpeeseen. Monet nuoret käyttävät tekoälyä eräänlaisena digitaalisena terapeuttina, jolle voidaan keskustella vaikeistakin asioista, joista ei välttämättä viitsi tai kykene puhumaan muille. Tekoäly voi olla hyödyllinen väline tällaisissakin asioissa, mutta siihen liittyy ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa mielenterveysongelmien vakavoitumista parantamisen sijaan.

Ilmiön avaamista varten olisi hyvä ensin kuvailla tekoälyä. Tekoälyt, kuten ChatGPT, Claude, Copilot ja muut, ovat eräänlaisia yrityksiä kopioida jotain biologisia ja älyllisiä toimintoja digitaalisessa muodossa. Tästä syystä puhuessasi tekoälylle tuntuu, että puhuisit oikealle henkilölle.

On kuitenkin tärkeä huomioida, että tekoäly ei ole oikea henkilö, eikä sen vastaukset perustu samanlaiseen älylliseen prosessiin, johon ihmisen vastaukset perustuivat. Tämän sijaan tekoäly on koulutettu vastaamaan nimenomaan sellaisella tavalla, josta käyttäjä pitää eniten. Tästä syystä se mielistelee käyttäjää niin vahvasti: olemme ihmisiä ja nautimme imartelusta sekä omien ajatustemme vahvistamisesta.

Juuri tähän liittyy kuitenkin tekoälyn suurin ongelma: koska sen tavoitteena on tehdä käyttäjä mahdollisimman iloiseksi, se voi pyrkiä vahvistavaan mielisairaan henkilön harhoja. Tekoäly voi esimerkiksi. kannustaa anoreksiasta kärsivää laihtumaan lisää tai ahdistuneisuudesta kärsivää pysymään yhä kauempana muista ihmisistä.

Tämän lisäksi tekoäly voi antaa yksinkertaisesti väärää tietoa. Esimerkiksi ChatGPT:n antama tieto ei perustu mihinkään tietokantaan, josta se noutaa tarvittavan tiedon, vaan todennäköisyyksiin. Tekoäly ei anna tietoa, vaan tekstiä, josta käyttäjä todennäköisesti pitää.

On myös tärkeää tuoda esille, että vaikka tekoälyyn usein liitetään eräänlaisia kielikuvia, joita yleisesti käytetään ihmisten ajattelusta, tekoäly ei ole ihminen, tietoinen, eikä se osaa oikeasti ajatella. Tästä syystä tekoäly ei voi korvata oikeaa kanssakäymistä: monissa tapauksissa se ei yksinkertaisesti kykene antamaan sellaista palautetta jota oikea henkilö voisi antaa ja joka olisi hyväksi mielenterveysongelmista kärsivälle.

Täytyy myös kiinnittää huomiota siihen kontekstiin, jossa tekoäly on koulutettu. Sen vastauksia ovat arvioineet pääasiassa tavanomaiset, mielenterveydellisesti hyvinvoivat ihmiset, jotka laajalti kuuluvat yhteiskunnan enemmistöön. Tekoäly on siksi räätälöity juuri tällaisia ihmisiä varten. Marginaaliin kuuluvat ja mielenterveysongelmista kärsivät jäävät monin tavoin tämän yleisön ulkopuolelle.

Ei ole kuitenkaan yllättävää, että tekoäly on valjastettu ratkaisemaan näitä ongelmia. Länsimaiden ja varsinkin Suomen yhteiskunnallinen konteksti on sellainen, joka ei ole todellakaan edullinen mielenterveysongelmista kärsiville. Mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut erittäin nopeasti, eikä tarjonta ole onnistunut vielä tapaamaan sitä. Askelia otetaan kuitenkin oikeaan suuntaan, muun muassa edesauttamalla nuorten henkilöiden pääsyä mielenteryesasiantuntijoiden puheille.

Siksi on tärkeää todeta, että vaikka tekoälyyn liittyy monia riskejä, jotka tulee ottaa tosissaan, se on silti väline, jota voidaan käyttää tämän mielenterveys kriisin torjumisessa. Mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden omia julkaisuja tutkineen tutkimuksen mukaan monet henkilöt, jotka ovat käyttäneet tekoälyä mielenterveysongelmien kanssa, ovat kokeneet siitä positiivisia lopputuloksia. Tämän lisäksi suurin osa näistä henkilöitä ovat kokeneet tekoälyn hyödylliseksi mielenterveysongelmien kanssa. Vaikka tekoäly ei todellakaan ole täydellinen, vaikuttaa siltä, että siitä voi silti olla apua, etenkin lievempien mielenterveysongelmien kanssa.

Taulukossa kuvataan tutkimukseen osallistuneiden näkemykset siitä, kokevatko he ChatGPT:n käytön täydentävänä, parempana tai huonompana kuin oikea terapia. Suurin osa ihmisistä, jotka käyttävät ChatGPT:tä terapeuttina, kokevat sen täydentävänä. Huomattavasti pienemmässä osassa ovat parempi ja huonompi kokemus.

Taulukossa on tekoälyn käyttäjien kokema tekoälyn hyödyllisyys mielenterveyden hoidossa. Ihmiset, jotka ovat käyttäneet tekoälyä mielenterveyden hoidossa, ovat sanoneet, ovatko he kokeneet käytön hyödyllisenä vai ei hyödyllisenä. Taulukossa mielenterveydelliset ongelmat on jaoteltu kahdeksaan käyttäjien keskuudessa yleisiin mielenterveydellisiin ongelmiin. Taulukosta nähdään, että suurin osa tekoälyä terapiana käyttävistä ihmisistä ovat kokeneet sen käytön hyödyllisinä. Hyödyllisyyden tunteen määrä vaihtelee eri mielenterveydellisillä ongelmilla.

On kuitenkin tärkeä huomioida, että tässä samassa tutkimuksessa suurin osa henkilöistä käytti tekoälyä täydentävänä työkaluna tavanomaisen terapian tai muun mielenterveys avun ohella. Nämä henkilöt eivät siis käyttäneet vain tekoälyä. Tämä lienee iso syy sille, miksi lopputulokset olivat positiivisia.

Tekoäly on hyödyllinen työkalu, mutta se ei ole täydellinen eikä hyvä itsenäisesti. Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten ei tulisi käyttää sitä ilman jotain muuta apua. Se ei myöskään saa korvata kanssakäymistä oikeiden ihmisten kanssa.

Lähteet:

1.      https://yle.fi/a/74-20151950

2.      https://valtioneuvosto.fi/-/report-many-thresholds-prevent-young-people-from-receiving-mental-health-and-substance-abuse-services

3.      https://zenodo.org/records/18751157 Aghakhani, E., & Rezapour, R. (2026). Like a Therapist, But Not: Reddit Narratives of AI in Mental Health Contexts. arXiv preprint arXiv:2601.20747.

Tekijät:

Ada, Erin, Halla

An AI Youth Ambassador (anonymous), AI Youth Ambassador Program 2026

Acknowledgement

This blog post was created as part of the 2026 AI Youth Ambassador program, organized by the INTERACT research group at the University of Oulu. The authors of this post contributed to the Critical DataLit: Cultivating Justice-Oriented Data Literacies among Gen Z research project, funded by the Research Council of Finland (Grant #354445).

Links:

https://www.oulu.fi/fi

https://interact.oulu.fi/

https://criticaldatalit.eu/