ööö okei alotetaampa. Oon aika pska täs enkä tiiä yhtää miten näist asiois kerrotaa joten yritän parhaani. En tiiä onks muilki tälläst mut viime aikoina on tuntunu iha vitun tunnottomalt, niinku ei vaa tunne mitää. Oon täl hetkel terapias ku meinasin kys:ää tos 4kk sitte:D En ees tiiä miks mul menee nii paskasti. Vaihoin kouluu sisäoppi laitoksee kevääl ja siitä tää kaikki tuntu alkavan. Yks tyyppi kenen kaa frendasin aika hyvin sano et mul meni aluks iha vitun paskasti mut jotenki en vaa usko. Tuntuu et feikkaisin tän kaiken huomion takii tai halkuun vaa siit jotai. Alotin viiltelyn vähä ennen ”masennus kauttani” ja oon nyt jatkanu sitä täs 5kk. Oon satuttanu itteeni ennenki, esim pienenä (10.V) saatoin [osa tekstistä poistettu] et en esim itkis. Yritän hankkii ittelleni täl hetkel diagnoosii (esim, ADD,autsm) mut pitäis korjaa pska unirytmini ennen sitä. Haluisin lopettaa sen koulun mut en kauhee voi ku en pysty menee takas vanhaan, ku sie kiusataan iha vitusti ja ku paskoin välit ainoisiin frendeihini. (hyvil syil, trust me bro) Must tuntuu myös et alan oireilla TAAS syömishäiriön kaa, jota en haluis. Tuntuu vaa taas et en jaksais elää, mut en haluu kys:ääkkää ku mul on frendei jotka OIKEESTI tarttee mua ja maailman ihanin pikku broidi. en myöskää tiiä pitäiskö taas vaa yrittää ja mennä laitoksee… Mut tää on aika pitkä jo joten lopetan vrm tähä:D hyveli yöteli (kirjotan tätä siis yheksält ja anteekks sit rumast kielen käytöst<3)
Hei BlUb BLuB:o
Onpa hienoa, että olet löytänyt tänne Nuortennettiin kertomaan kokemuksistasi ja olostasi. Luen toisaalta pitkään jatkuneesta pahasta olosta ja vaikeista asioista, samalla välittyy kuva fiksusta nuoresta, jolla on läheisiä ja rakkaita ympärillään ja joka haluaa voida paremmin.
Kerrot monesta vaikeasta asiasta elämässäsi, kiusaamisesta ja koulun vaihtamisesta, itsetuhoisista ajatuksista ja viiltelystä, syömishäiriön oireilusta, hankalasta unirytmistä sekä päättyneistä ystävyyssuhteista. Jo yksikin näistä saisi olon hankalaksi, en siis yhtään ihmettele, että olosi on raskas ja vaikea.
On hyvä kuulla, että saat apua terapiasta ja toivon myös, että saisit tarvitsemaasi hoitoa ilman, että sinun tarvitsisi satuttaa enempää itseäsi. Mitä enemmän ja avoimemmin puhut pahasta olostasi, sen paremmin sinua pystytään auttamaan ja pysyt myös turvassa. Yksin ei tarvitse pärjätä ja selvitä, meistä jokainen tarvitsee joskus apua, kun yksin on liian raskasta.
Onko elämässäsi tällä hetkellä jotain, josta saat hyvää mieltä ja joka antaa sinulle voimaa? Kesäloman aikana pääset toivottavasti hengähtämään kouluun liittyvistä huolista. Toivon, että löydät ympäriltäsi ja läheisistäsi hetkiä, kun saat hengähtää pahasta olosta ja raskaista ajatuksista.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa ja tukilinjalla (p. 116 111) olemme tukenasi läpi kesän joka ilta klo 17–00. Voit myös tullaan chattiin tänne Nuortennettiin tai kirjoittaa meille nettikirjeen.
Olet ihana ja arvokas ihminen, joka ansaitsee kaiken avun ja tuen itselleen <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
