Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
tuntuu että oon ääliö ku viiltelen. [osa tekstistä poistettu], mutta nyt vähän vajaa 4 kk sen jälkeen vuodenvaihteessa sorruin viiltelemään koska se autto hetkellisesti ahdistukseen. ahdistus paheni sen jälkeen ku pääsin vuoden vaihteen jälkeen irti kuoleman halusta ja silloin myös alotin viiltelyn ahdistuksen pahenemisen taki. nykyään en oo niin ahdistunu ku oon saaanu mieltä tasattua mutta vieläki usein ahdistaa ja tekis viilellä sillon pahimmalla hetkellä, mutta ongelmana on se että en voi viilellä sillon ku mun vanhemmat tai sisarukset on kotona ku ne ei tiiä että viiltelen ja sen takia on pitäny pystyä rajottaa viiltelyn kerran viikkoon. mulla on myös ongelmana että saatan viillellä vaikka ei ahdistais ja mutta se on harvinaista koska ahistaa melkeen joka päivä ainaki vähän. mutta haluisin toteuttaa vielä mun unelman koska oon vasta 14 vuotta.
Hei,
Olipa hyvä, että päätit kirjoittaa tänne. Itsetuhoisuus ja ahdistuksen tunteet ovat aina sellainen asia, minkä kanssa ei pidä jäädä yksin. Oli hienoa kuulla, että olet osannut tasata mieltäsi, mutta itsetuhoisuus on kuitenkin aina merkki avun tarpeesta.
Et ole ääliö, vaan itsensä satuttaminen kertoo enemminkin siitä, että voit vielä huonosti ja tarvitset apua. Itsensä satuttamisen tilalle on mahdollista saada muita turvallisempia keinoja helpottamaan pahan olon tunteita.
Kirjoitit, että perheesi ei tiedä viiltelystä ja haluat tehdä sitä salaa heiltä. Itsetuhoisuus ja paha olo voivat olla sellaisia asioita, joista on vaikea puhua omille läheisilleen. Yksin ei kuitenkaan pidä jäädä, vaan on tärkeää saada apua. Mitä luulet, pystyisitkö kertomaan vanhemmillesi, miten sinä todellisuudessa tällä hetkellä voit? Kertominen voi tuntua vaikealta, mutta se myös mahdollistaisi sen, että saisit apua. Se voi myös keventää oma oloa, kun saakin kerrottua vaikeasta asiasta.
Itsetuhoisuuteen on tärkeää aina saada myös ammattiapua. Kouluterveydenhoitaja, -kuraattori ja -psykologi ovat sellaisia ammattilaisia, jotka osaavat olla tukena ja apuna tällaisissa asioissa.
Jos mietit, miten viiltelyn tai pahan olon voisi ottaa puheeksi jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa, voit lukea siihen vinkkejä esimerkiksi Nuortennetin ”apua ja tukea” -osiosta.
Me olemme myös täällä tukenasi! Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen ja Nuorten tukilinjaan numerossa 116 111. Voit tulla juttelemaan myös Lasten ja nuorten chattiin tai kirjoittaa nettikirjepalveluun.
Vaikka nyt olo tuntuisikin vaikealta ja toivottomalta, aina on mahdollisuus voida taas paremmin. Apua ja tukea on kuitenkin tärkeää saada, sillä itsetuhoisuus ja ahdistus ovat sellaisia asioita, joiden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.
Pidä kiinni unelmistasi, sillä niitä pääset varmasti vielä toteuttamaan! <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Tein tässä pari päivää sitten päätöksen että koittaisin olla kuivilla ainakin 2 viikkoa ku onnistuin siinä jo kerran ni voin onnistua siinä uudestaan ja jopa paremmin, koska haluun saavuttaa mun unelman.