Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Mulla ei oo ketään elämässä jolle tätä todeta ja koska krisiipuhelin ja smanlaiset linjat on 24/7 tukossa (maailman onnellisimmassa maassa totta kai) niin laitan tän tänne. Jos sulla on huono päivä jo valmiiks niin tän lukeminen ei tuu tekemään siitä parempaa
Jos sanon jotain ittestäni, oon 20v ja mulla ei oo ikinä ollu minkään laisia kavereita tai ihmisuhteita. Sisaruksia on muutama mutten muista tunteneeni niihin tai isääni ikinä minkäälaista kiintymystä.
Ainoa ihminen jonka voisin sanoa merkitsevän mulle jotain on äiti. Se on ainoa ihminen joka on mua ikinä tuntunu rakastavan tai musta oikeasti välittävän vaikka oonkin vaan laisa pojan pettymys.
Ikää äitillä tosin onkin yli 60v ja terveys sillä on kaukana hyvästä [osa viestistä moderoitu] joka saa mut hyvin vahvasti uskomaan ettei hän tuu olemaan mun elämässä kovin montaa vuotta enään vaikka mä oon vasta vitun 20.
Ei myöskään auta etten mä vaan tule ihmisten kanssa toimeen. Kaikki ihmiset mitä mulle on ikinä tullut koulussa tai missään vastaan on olleet tylsiä, rasittavia ja henkisesti uuvuttavia joka saa mut uskomaan etten mä tule tapaamaan ketään jonka kanssa mä tulisin toimeen ennen kun äiti on poissa.
[osa viestistä moderoitu]
Mikään ei tunnu hyvältä.
Mä en näe mitään odotettavaa tulevaisuudelta.
Mä en välitä kenestäkään muusta kuin äidistä.
Ketään muu ei välitä musta.
Mä en enään tiedä mitä tehdä.
Moikka väritön,
tosi hyvä että oot löytänyt Nuortennettiin juttelemaan <3
Pahoittelut että viestiin vastaamisessa on kestänyt.
On tosi kurja kuulla, että sulla on tollainen tilanne ja kokemus. Läheisen menettämisen pelko on hyvin yleistä, varsinkin kun äiti on sinulle selkeästi tosi tärkeä. Harmi myös kuulla, että et ole löytänyt itsesi kaltaisia ihmisiä koulusta jotka eivät olisi ärsyttäviä. Onko sinulla harrastuksia tai jotain kiinnostuksen kohteita jonka kautta voisi löytää enemmän oman henkisiä ihmisiä?
Olisi hyvä jos voisit käsitellä asioitasi turvallisten aikuisten kanssa rauhassa ja jossa voisit enemmän avata omaa tilannettasi.
Meidän Lasten ja nuorten puhelin sekä nuorten tukilinja on kaikille alle 25-vuotiaille, joten voit myös soittaa meille ja jutella sun ajatuksista. Meillä voi jutella täysin anonyymisti asioista. Jos kirjoittaminen tuntuu helpommalta voit myös tulla juttelemaan chattiin tai kirjottaa meille nettikirjepalveluun kirjeen. Lisätietoja löytyy täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Lasten ja nuorten puhelin numerossa 116 111
Puhelin on avoinna ma-pe klo 14-24 ja la-su klo 17-24.
Nuorten tukilinja numerossa 116 111
Joka päivä klo 20-24
Toivon, että tuut juttelemaan meidän palveluihin niin saisit tukea tilanteeseesi <3
Terveisin, Nuortennetin työntekijä
Moi
Jos kukaan ei välitä ae esimerkki siitä jos
joku ei halua pyöräillä vaikka kanssasi taikka halua pelata jalkapalloa taikka koripalloa ja se yleensä tuntuu yleensä pahalta jos toinen ajattelee sinua niin jostain inhottavana vaikka toinen voi niin väittää ihan kiusatakseen sinua taikka olla vain ilkee
mutta kannattaa itsessä uskoo niihin hyviin taitoihin kuten vaikka että osaisi hyvin tehdä paperi lentsikan ja hyvää syksyä ja voi joskus jostain pespadiksesta saada itselleen kaverin jos ei vaikka saa koulusta sitä hyvää syksyä