Joo siis oon nyt avoimes yliopistos mikä ei kiinnosta yhtään. Lukio suju surkeesti vaikeiden mt-ongelmien takii enkä pääse niillä numeroilla mihinkään eli vaan pääsykokeiden kautta pääsen. Mut en jaksa opiskella pääsykokeisiin mihinkään eikä mulla ees oo mitään kiinnostuksenkohteita. Ei oo motivaatio mihinkään. Plus mul ei oo kavereita eikä perhettä joiden kans voisin viettää aikaa tai puhuu ja mua on kaltoinkohdeltu taaperoikäsestä lähtien eikä kukaan auta(kirjotin just eilen jollain toisella nimimerkillä jota en nyt muista toisen kirjotuksen tälle samalle palstalle jonka nimi tais olla ”kukaan ei osaa auttaa”)
Hei JokuVaan,
Olipa hyvä, että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne Nuortennettiin. Kerrot motivaation puutteestasi opintojen suhteen ja lisäksi kirjoitat, että sinulla on ollut vakavia mielenterveyden haasteita. On todella ymmärrettävää ja inhimillistä, ettei sinulla riitä tällä hetkellä kiinnostus opintoihin ja opiskeluun. Tärkeintä tässä kohtaa olisi, että saisit tukea ja apua itsellesi, jotta alkaisit voimaan paremmin.
Kaiken kertomasi perusteella minulla herää sinusta huoli – olethan saanut apua itsellesi? Vakavat mielenterveyden haasteet, pitkään jatkunut kaltoinkohtelu sekä yksinäisyys ovat kaikki vakavia ja kuormittavia asioita kenen tahansa ihmisen elämässä ja tarvitset niiden käsittelyyn ammattilaisen apua.
Miltä sinusta tuntuisi hakea apua itsellesi, jos sinulla sellaista ei ole? Suosittelen lämpimästi sinua soittamaan meidän Nuorten tukilinjalle (p. 116 111) joka päivystää joka ilta klo 20–24. Siellä voit jutella rauhassa ja nimettömästi ammattilaisen kanssa ja voitte yhdessä miettiä mistä tilannettasi voitaisiin lähteä helpottamaan.
Toivon, ettet jää yksin vaikean olosi kanssa vaan haet itsellesi apua. Yksin ei tarvitse pärjätä <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
