Mä yritän saada mun unirytmin entiselleen nyt loman jäljiltä, mutta eipä taida onnistua… Koulu alkaa maanantaina, nyt on jo torstai. Eli siispä syytän sun viestejä siitä, etten nuku jo. (Mutta mua ei kaduta yhtään) Luin ne kaikki, ekasta vikaan asti. Vähänniinkuin päiväkirja. Itse en ole koskaan saanut motivaatiota aloittaakkaan päiväkirjaa. Tykkään sun tavasta kirjoittaa. Rento ja helppo lukea, kuin puhuisit noi asiat suoraan mulle.
Koulu alkaa parin päivän päästä. Ei jaksa, ei vaan jaksa! Taas yli 30 tuntia viikosta menee koulussa+läksyt+kokeisiin lukeminen+3 harrastusta, 6 treenit viikossa. En halua. En jaksa. Haluun jotain muutosta. Kuukauden pituinen loma. Joka päivä herään klo 10, chillaan kotona, en keksi tekemistä.
Mutta haluan terveellisen elämän! Liikuntaa! Hyvä mieli! Rentoutumista! Tarpeeksi unta!
Anonyymille:
Toivon sulle kaikkea hyvää, onnea elämään. Kirjota joskus noista teksteistä kirja, tulis monta lukijaa! :) Kerro jollekkin masennuksesta, se auttaa. Oikeasti. Etsi elämään uusia ilonaiheita. Luonto, musiikki, mikä vain, mikä auttais.
Pese hiukset tarpeeksi usein, käytä hoitoainetta, etsi ittelles sopivat tuotteet! Harjaa päivittäin. Kyllä se siitä.
Olet mukava tyyppi, kyllä maailmasta vielä löytyy se oikea, ketä rakastaa sua. Älä kadu päätöksiäsi, siitä ei oo mitään hyötyä. Mieti. Asut suomessa, sulla on perhe, oikeus(tai velvollisuus, miten sen nyt ottaa) opiskeluun, ei oo sotaa, on puhdasta vettä. Asut onnellisessa maassa.
Olet täydellinen just tollasena. Just omana ittenäs. Oot kaunis(/komea, oletan, että oot tyttö?) Susta välitetään. Kyllä elämä vielä uossain kohtaa menee parempaan suuntaan. No, tulevaisuutta ei voi ennustaa, susta voi tulla joku baarinpitäjä, tai vaikka presidentti, mutta jotain silti. Sussa on siemen, joka alkaa kasvaa.
Usko itteesi, sä onnistut asioissa, edes jossain. Sä olet hyvä ihminen.
No, tällä kulutin 30min lisää nukkuma-ajastani ja unirytmiin palaamisesta. Kello on jo 0.06. Toivottavasti tää auttoi edes jotenkin!! Jos ei, niin… sitte varmaan mun auttamistaidot on lähellä nollaa:D
Mutta nyt! Hyvää yötä!😴😴 ONNEA TULEVAISUUTEEN!
Hei ja kiitos kaikista vastauksista! Päivystäjien vastaus oli lohduttava <3
Lähetän sullekin voimahalauksen Ruusu! Yhteishaku voi olla rankkaa ja toivon todella, että löydät itsellesi parhaan koulun ja myös pääset sinne! Kiitos tuhannesti kauniista sanoistasi ja voimia sinullekin!
Pahoittelut unien menetyksestä Dreamer✨️🧿💋 :))) Kiitos kehuista kirjoitustyylistä ja siis itseasiassa kirjoitan myös päiväkirjaa(, mitä todella suosittelen)! En kyllä tiedä, miten selviät 6 treeneistä viikossa, huh huh! Muistathan pitää huolta sun jaksamisesta <3!
Mulla on vaiheessa (päänsisäinen) hakeutuminen avun piiriin. Joka päivä pääsen lähemmäks sitä pistettä, että laitan viestin johonkin. Luultavasti johonkin koulun toimijalle. Ja itseasiassa lähiaikoina on mennyt aika hyvin! Eiliset kaksi päivää ovat olleet ihania ja tunteentäyteisiä. Ja joka päivä Aurinko paistaa enemmän (sekä kirjaimellisesti että kuvannollisesti).
Kiitos todella vastauksestasi Dreamer✨️🧿💋, se auttoi ja rakastan pitkiä viestejä! Sinulle kaikkea parasta <33
Loppuun haluan vielä kertoa yhdestä aivan ihanasta pojasta. En usko, että tulen edes puhumaan hänelle, mutta ei se mitään. Riittää, että näen häntä toisinaan koulun käytävillä. Sitä on mahdotonta kuvailla täydellisesti, mutta hänen katseessaan on tietynlainen rauha. Ehkä hän on minulle sen takia juuri niin kiehtova, sillä vain harvoin elämässäni tavoitan itse sellaista rauhaa. Juuri hänen silmiensä vuoksi hän on sekä kaunis että komea. Sellaisella tavalla, mitä miehet antiikin kreikan patsaissa ovat. Tämä kuulostaa naurettavalta jopa minun korviini, mutta minun oli vain pakko sanoa se.
Saa nähdä – ensi viikolla on ystävänpäivä ja meidän koulussa on liikennevalopäivä (eli pukeudutaan oman suhde-statuksen mukaan: punainen – varattu, keltainen – säätöä, vihreä – vapaa). Voi olla, että tämä kiinnostuksen kohteeni ei osallistu koko teemapäivään. Mutta jos näen hänellä punaisen paidan… noh, siitä tulisi melkoisen karvas päivä.
Hyvää ystävänpäivää!!! Koska siis nyt kun kirjoitan tätä on 14.2. eli u know.
Kiva kuulla, että sulla on menny paremmin lähiaikoina! Mites se liikennevalopäivä?
Ja mäkin oon löytänyt motivaatiota kouluun! Koska oon tosi onnekas, mulla on 2 TODELLA IHANAA kaveria jotka pitää mulle seuraa jokainen ihana päivä!
Muista! Löydä ittelles sellaset kaverit, joiden kanssa olosta sä oikeasti nautit ja voit olla täysin oma ittes. Ei sellasia feikkejä joitten seurassa pitää esittää jotta kuuluis porukkaan.
En tiiä onko sulla sellasia hyviä kavereita? Jos on niin thats okay ja se on hyvä asia! Jos ei oo niin tutustu uusiin ihmisiin! (Joo, tiedän. Se voi olla vaikeeta)
Mutta huomenna on koulua, joten sorry! Ei pidempää viestiä tältä kertaa! (Joo ihan ku kirjottaisin tänne tosi usein mut ihs)
😘😘😘
Se liikennevalopäivä oli tavallaan helpotus!! Koska hän ei osallistunut. Ja jos hän olisi varattu niin varmaan olisi osallistunut.
Huono asia oli, että yksi tyttö hänen kaveriporukastaan laittoi pinkkiä, joka tarkoitti ihastunutta. Pelottaa että kyseessä on tämä tietty henkilö.
Ihanaa kuulla noista sun kavereista! Vietän tosi paljon aikaa mun siskon kaa ja hän taitaakin olla mulle läheisin ihminen. Ja pitäisi etsiä koulustakin varmaan yhtä läheisiä tyyppejä.
Tällä hetkellä kyllä arkea lähinnä piristää tämän tietyn pojan etsiskely käytäviltä. Eilen oli hiihtolomalta paluu ja nyt jo väsyttää.
Tänään näin ihastuksen vain vilaukselta ja nolottaa miten se vaikuttaa mun mielialaan. Toivon että tää menee kohta ohi
Heips,
taas se hetki, kun tuntuu, ettei minusta ole oikein mihinkään. Viime torstaina tuli kova kaipuu perustaa perhe ja saada ainakin neljä lasta. Sitten muistin, kuinka vaikeaa minun on pitää huolta itsestäni tai ylläpitää kaverisuhteita. Ja kuinka raskasta toisten ihmisten seurassa oleminen toisinaan on.
Haluaisin kovasti olla parisuhteessa jonkun kanssa. Ongelma on se, etten tiedä haluanko suhteen vain, koska haluan, että joku rakastaa minua. Että todistaisin olevani rakastettava. Suhde tarkoittaisi sitä, että joku hyväksyisi minut täysin itsenäni. Ja että vihdoin joku voisi tuntea yhtä vahvasti minua kohtaan, kuin itse olen niin helposti tuntenut muita kohtaan.
Miksi rakastuminen ja välittäminen on minulle niin helppoa, mutta minua on vaikea rakastaa ja minusta on vaikea välittää? Kliseistä tietenkin, mutta: mikä minussa on vikana? Olen ihan hauska ja näytän mielestäni ihan kauniiltakin. Kaikki muut tuntuvat vain näyttävän niin paljon kauniimmilta. Muille eläminen tuntuu tulevan niin helposti.
En halua kasvaa aikuiseksi. Peläten odotan tulevaa syntymäpäivää, jona täytän 18. Se lähestyy päivä päivältä. Välillä unohdan sen, mutta nytkin tunnen ikävän tietoisesti, kuinka kellon viisarit matelevat kohti tulevaa. Enkä ole saavuttanut mitään, enkä tiedä mitä saavuttaisin.
Haluan hyvän palkan, mutta haluan nauttia työstäni. Mitä siis teen? Luovutanko? Se olisi kai helppoa, mutta pitää tässä tsempata. Perheen takia jos ei muuten. Luovuttaminen on niin kurja asia. Olen maininnut jo tuhat kertaa, että vihaan luopumista. Niin vihaan luovuttamistakin.
Mitä tämäkin auttaa – en tiedä – mutta eipä tästä haittaakaan ole. Parempi saada sanotuksi kuin mennä nukkumaan ja pyöritellä näitä asioita mielessä seuraavat kaksi tuntia. Siispä, päätän painaa nappeja ”En ole robotti” sekä ”Lähetä”.
Hyvää yötä ja kuulemisiin
Ystävällisin terveisin Anonyymi