Eli olen viikon päästä 18. Olen tyttö. En ole koskaan ollut kiinnostunut seksistä enkä seurustelusta. Esim.koen j
hyvin ahdistavaksi sen jos joku ehdottelee minulle tai tahtoo seurustella kanssani. Muut ihmiset puhuvat minusta kuin rutosta ja kiertävät kaukaa ja haukkuvat rttä olen sekaisin. Minä vaan koen oloni hyväksi ilman suhteita. Seksiä olen harrastanut tasan 3 kertaa enkä ole saanut MITÄÄN nautintoa siitä. Eli onko minulla joku seksuaalinen ongelma vai olenko niitä harvoja a-seksuaaleja?
Moi! Minulla on aivan sama ongelma !
Minua ei kiinnosta seurustelu , vaikka sitä onkin ehdoteltu.
Tunnen kanssa oloni ahdistavaksi jos joku ehdottelee seurustelemista.
Anteeksi , että jouduin laittamaan näin lyhyen viestin mutta minulla on nyt erittäin kova kiire. :-)
No siis mulla oli sama ongelma. Paineet oli kovat kokeilla seksiä, koska nii kaikki muutkin teki. Sittenhän sitä kokeiltiin ekan kerran siinä 13-vuotiaana, ja koko juttu oli yhtä räpellystä. Muistan kuinka yritin äännellä muka nauttien, mutta todellisuus oli tarua ihmeellisempää. En nauttinut, ja itketti. Tunsin itseni jotenkin vialliseksi, ja leimasin itseni a-seksuaaliksi, ja aloin välttelemään ajatusta seurustelusta, sillä seurusteluhan johtaisi lähes välttämättä jossain vaiheessa seksiin. Ja mieti, kuinka nuori olin.
No, eipä menny ku vuosi (eli 14-v olin) ku sit seurustelin kuitenkin. Yritin tehdä alussa selväksi että seksiin en ryhdy. Poika sitten suutahti kuukauden seurustelun jälkeen, ja hyväksikäytti minua [osa tekstistä poistettu]
Nyt, kun oon jo 17, olin melkein luovuttanut toivoni. Seksuaalisuus oli mulle vieras ajatus, ällötys ja melkein jopa halveksunnan kohde. Kuitenkin mun elämään käveli mies, joka yritti päästä mun elämään pysyvästi. Tietenkin aiempien kokemuksien varjolla mä yritin työntää sitä kauemmas: Jopa ihan oikeasti sanomalla ilkeitä asioita ja näyttelemällä tunteetonta ja kylmää, puhumalla eksistä ja ihastuksista. Siitä huolimatta mies tuli jäädäkseen ja nythän sitten seurustellaan. Huomasin että ekaa kertaa kaikki tuntuu luonnolliselta: ei oo sitä stressiä seksistä, ja se on jopa nautinnollista. Ennen Sitä panikoi että miten se pitäis alottaa ja miten lopettaa, nyt se tulee luonnostaan ja niin, ettei tarvii feikata omaa nautintoa. Siispä mä vaan luulen, että sä et ole löytänyt sitä, jonka kaa kemiat oikeasti kohtaa. Joskus sitä uskottelee itelleen helposti et ”Tän tyypin kaa kemiat kohtaa” mut sen pitää tapahtuu oikeesti, että voit nauttia muistakin kun pusuista :) Toiset ei kai tarvii mitään erityisempää kemiaa siihen välille nauttiakseen, mut meitä on moneen junaan. Älä siis pelkää, jos et vielä tunne mitään vetoa kehenkään. Et oo päästäsi vialla!
Kannattaa tutustua ensin itseensä kunnolla ja omiin mieltymyksiinsä. Pitää ekana hauskaa vain itsensä kanssa. Eikä aseksuaalisuutta kannata hävetä. Jos tulet siihen lopputulokseen, että olet aseksuaali, tee siitä voimavarasi.
