Hei, mulla on vakavaa ahdistusta ollu jo yli puol vuotta. Oon puhunu siit koulupsykologille ja nuorisovastaanotolla alan käymään 2020 vuoden alussa. Mul on vaan se, että kun tunnilla alkaa ahistaa en tiiä miten voin pyytää apua. Sillon kun meen paniikkiin en pysty keskittyy tuntiin tietenkään ja yleensä alan itkemään tai sit meen täyteen shokkiin enkä liiku koko loppu tuntiin vaan tuijotan vaan pulpettiin. Niinä hetkinä haluisin mennä pois luokasta ja kävellä ulkona hetken et saan rauhotettuu itteni, mutta en uskalla puhuu opettajille. En pysty monta kertaa päivässä mennä ”vessaan”, koska meiän luokkalaiset on kusipäitä ja ne kommentoi jos joku käy vessassa useita kertoja päivässä, opettajat myös epäilis jos on yli 5 minuuttia siellä. Mulla on vaan niin paska olo, kun yritän olla hyvä koulussa, mutta mun tuntiaktiivisuus menee ihan perseelleen, kun saan ahdistus kohtauksia ja en pysty keskittää itteäni kunnolla.
Moi<3
Super hyvä kun olet hakenut apua! Sä ihan varmasti pääset vielä eroon ahdistuksesta, kun puhut siitä ammattilaisen kanssa ja käsittelet asiaa.
Minullakin on kokemusta ahdistuskohtauksista koulussa. Ja en myöskään ole pystynyt puhumaan opettajien kanssa kovin hyvin joten ymmärrän sinua. Mun vinkki on se, että yrittää vaan hengitellä syvään ja rauhallisesti. Olisiko sinulla jokin läheinen kenen kanssa puhua. Mä tein usein niin, että soitin äitille välitunnilla. Äiti osasi sanoa aina juuri oikeat sanat ja sai tsempattua minut loppupäivään.:) Voisitko sinä puhua jonkun kanssa silloin kun ahdistaa kovasti?
Paljon voimia!
Kata, verkk@ri
Moi, mulla on ollut samanlainen tilanne. Kerro sun äidille/isälle/psykologille tosta tilanteesta, ja pyydä jos ne vois ottaa yhteyttä sun opettajaan ja kertoo sille tästä. Voi olla pelottavaa, mutta sun tarvii olla rohkee, että asialle tehdään jotain. Jos sun ope saa tietää tästä, niin se varmasti ymmärtää jos lähet luokasta kesken välillä rauhottuun. Mullon ollu ahistusta kans koulussa ja oon monille opeille kertonu eri tilanteissa siitä, ja voin sanoo, että ne on aina ollu tosi ymmärtäväisiä. Se varmasti auttais sua tietää, että voit päästä luokasta pois sillon kun sun tarvii, mutta koita silti pysyä siellä aina kun mahdollista. Viime vuodelta oon ittestäni ylpein niistä kerroista kun oon haastanu itteni ja menny ahistaviin tilanteisiin, vaikka on ollu mahollista lähtee pois. Mutta siihen menee aikansa, ja tiiän kans just sen, että on tärkee kokee, että pääsee pois niistä tilanteista jos tarvii. Kaikki järjestyy, mullon ollu ahistusta nyt n. 4 vuotta, ja eka vuos oli kaikista kamalin. Se on helpottanu tosi paljon, ja varsinkin sun ikäsenä se voi mennä kokonaan pois :) Tsemppiä, oot vahva.
