Hei olen ollut psykiatrisessa hoidossa jo pari vuotta mutta tuntuu että siitäkään ei ole apua, koska pelkään lastensuojeluilmoituksia, huostaanottoa, perheriitaa, syrjintää ja varjoon jättämistä siksi en uskalla avata suutani tästä asiasta eli, asun äitin, siskoni ja veljeni kanssa omakotitalossa, äitini on käynyt katkolla koska oli alkoholisti mutta hän silti juo joka päivä. Kuvioihin on nyt tullut melkein päivittäinen pilven pössyttely, äiti menee aina ihan sekavaksi, enkä jaksa aina huolehtia ja katsoa hänen peräänsä koska.. Mulla on omiakin huolia jotka vetävät voimattomaksi, olen sanonut äitin kavereille että kukaan ei myy hänelle pilveä mutta ei.. Ei edes aikuiset ihmiset kuuntele minua.. Olen yrittänyt monesti jutella äitini kanssa tilanteesta mutta silti hän jatkaa.. Mä en vaan jaksa tätä enää.. Mitä mä teen?
[osa tekstistä poistettu]
Hei,
Hyvä, että otit yhteyttä meihin, olit tosi rohkea. Kirjoitit vakavasta asiasta, jonka selvittämiseen tarvitset aikuisen apua. Kannustan sinua kertomaan ajatuksistasi jollekin luotettavalle aikuiselle lähelläsi. Olet kestänyt paljon yksin, mutta nyt on aikuisten tehtävä auttaa sinua.
Voisitko kuitenkin ajatella, että kertoisit mietteistäsi esimerkiksi nuorisopsykiatrian työntekijälle? Voit kertoa ajatuksistasi aivan samalla tavoin, kuin kerroit tänne meillekin.
Jos tuntuu, että kertominen puhumalla jännittää tai on mahdoton ajatus, niin mitä luulet, voisitko kirjoittaa esimerkiksi kirjeen nuorisopsykiatrille tai muulle työntekijälle?
Voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111, joka on nyt kesäaikaan auki arkisin klo 17-20 (puhelu on maksuton ja luottamuksellinen) tai kirjoittaa MLL:n Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun (www.mll.fi/nuortennetti). Saat kirjeeseesi henkilökohtaisen vastauksen luotettavalta aikuiselta. Voit myös chatata kanssamme ma-ti klo 17-20.
Ethän jää ajatustesi ja huoliesi kanssa yksin, olemme mielellämme tukenasi!
