Olen 14-vuotias tyttö ja silloin tällöin äitini ja isäni riitelevät todella pahastikkin, mutta väkivaltaa ei ole onneksi ollut. Eilen illalla äiti sanoi isälle jotain tuosta remontista mikä on kesken ja se oli vain jokin pikku juttu ja isä ärtyi siitä ja sitten alkoi riitely joka loppui siihen kun isä lähti jonnekkin…. myöhemmn yöllä se tuli takaisin ja en ole varma oliko se vähän humalassa. Sanoin sille vain hyvää yötä ja menin nukkumaan.
Tänään vähän aikaa sitten äiti puhui minulle ettei ole varma onko isällä vähän mieleterveys heikentynyt. ):
En haluaisi ajatella sillä tavoin vaikka isä voi olla hyvin äkkipikainen nykyään, mutta minusta mitään ongelmaa ei ole ollut kun käydään metsälläkin yhdessä isän ja koirani kanssa. ):
Silti äiti sanoi että minun ja siskoni pitäisi pitää tiukan paikan tullen olla valmiita juoksemaan karkuun.
Pelkkä ajatuskin tuo kyyneleet silmiini, sillä en haluaisi ajatellakkaan tuolla tavoin.
Mitä teen? Vai teenkö mitään? Tuli kyllä kerrottua vähän sekavasi…
Heips!
Hienoa että sait tämän kirjotettua!
Vanhempien riitely vaikuttaa aina lapsiinkin, vaikka he eivät riidassa olisi osallisikaan. Voi olla aika pelottavaa katsoa sellaista sivusta.
Vanhempiesi tarvitsisi keskustella asioista keskenään, sinun ei tarvitse siinä olla osallisena. Mukava kuitenkin että koet että isäsi kanssa on kiva viettää aikaa.
Koti pitäisi olla turvallinen paikka kaikille, varsinkin lapsille. On varmasti pelottavaa jos äiti alkaa puhua isän mielenterveydestä tai karkuun juoksemisesta.
Olisi tosi tärkeää että ottaisit asian puheeksi jonkun perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa. Voihan olla että äitisi ja isäsikään eivät tiedä miten heidän pitäisi toimia. Voisitko esimerkiksi koulussa mennä juttelemaan tästä tilanteesta vaikka koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle. Olisi tärkeää että kotioloja vähän selviteltäisiin, jotta siellä olisi parempi olla ja että saisit purkaa tätä kuormaa jota sinun ei todellakaan yksin tarvitse kantaa. Selvästi tämä asia tuottaa sinulle paljon huonoa oloa.
Rohkeasti jonkun juttusille! Jos asian puheeksi ottaminen tuntuu hankalalta Nuortennetin ”Mistä Apua?” osiossa on Huoli Puheeksi lomake joka voi olla avuksi keskustelun aloittamisessa.
Hirmuisesti tsemppiä, kenenkään ei tarvitsisi olla lähtövalmiudessa omassa kodissaan. Kodin kuuluu olla turvallinen ja hyvä paikka.
/Ditte
Mustakin sun tulis kertoa asiasta jollekulle aikuiselle. Voi olla, että äitisi on oikeassa, tai sitten vain ylireagoi. Mukava, kun koet kuitenkin olosi turvalliseksi isäsi kanssa:). Vanhempiesi olisi hyvä selvittää keskenään asiat juurta jaksaen ja kääntyä tarvittaessa ammattiavun puoleen, mutta tuota ei välttämättä heille kannata kertoa. Sinun tai siskosi ei kuitenkaan tulisi joutua kärsimään vanhempienne eripuraisuudesta.
Jaksamista sulle, toivon et tilantees parantuu!
