Äitini vertaa minua muihin + koulu asiaa
Hei! Mitä teen? Äitini on aina vertailut minua muihin saman ikäisiin lapsiin vaikka kavereihini. Tuntuu todella tyhmälle kun äiti sanoo aina :” onpas tuo sinun kaverisi todella mukava! Hän on todella mukava ! Pidän hänestä eniten sinun kavereistasi.” Ja sama ihminen haukkuu minua meidän autossa idiootiksi jos en muista jotain.. Kyllä toki kavereitani kehua saa ei siinä mitään mutta se ärsyttää kun äiti aina vertailee muihin mua.. Oikeesti se ei oo kivaa.. Aina tulee vertailemaan mua muihin ihmisiin!! Vaikka kavereihin. Että miten minun pitäisi käyttäytyä/tehdä. Siis koko ajan! Hän haukkuu aina mummuakin. Mm. Hitleriksi. Mutta mummu ei välitä sanoo vaan että antaa olla ja naurahtaa. Sitten kun äiti alkaa riitelemään mummunkanssa niin tulee minulle huutamaan että minun pitäisi puolustaa häntä ja kun sanon etten halua sekaantua hän sanoo ettei puolusta ikinä minua jos joudun vaikka kiusaamisen kohteeksi.. Välillä hän myös sanoo isälleni, että ”joku tuolla tytöllä on aivoissa pielessä” tai vastaavaa. Äiti on ihana ihminen, mutta välillä menee yli. Voisiko joutua että äidillä on ollut nuorempana pahoja mielenterveysongelmia ja ns sekoamis tiloja ja nyt lääkitys edelleen käytössä.. Vaiko onko syy minussa että minua vertaillaan. Olen sanonut äidille ettei se ole kivaa, mutta silti hän jatkaa. Isäkin on huomautellut tuosta arvostelusta ja vertailusta.
Ainiin, tuntuu että opettajat eivät pidä minusta. Sain käytöksestä 7 ja en ole ollut kertaakaan jälki-istunnossa , en ole puhunut tunnilla, en ole käyttäytynyt koulussa tai välitunnilla huonosti en ole kiroillut, olen ollut mukava muita kohtaan, olen kuunnellut opettajaa ja toiminut opettajien mukaan. Melkein kaikilla on 8 ja he ovat ravanneet jälki istunnossa ja kiroilleet ja haukkuneet opettajaa. Jos sanon opettajalle että minulla on kurkku kipeä etten voi lukea ääneen tänään hän vain toteaa että puhut niin osaat myös lukea. Jos muut yskäisevät niin ope sanoo että älä tänään lue jos ääni on pois.
Muutenkin tunnilla kun en viittaa ope kysyy vain minulta vaikka kukaan ei viittaa , koska ope tietää että jos on vaikka uusi aihe matikassa ettei kukaan vielä osaa. Hän kai ajattelee että nolannun kun en osaa vastata.
Vanhempain keskustelussa sanottiin että käytös tulee olemaan 8 mutta sanottiin että hymyilen liikaa että joskus se voi aiheuttaa huonomman käytöksen.. Mitä?! Opettaja sanoi että olen myös liian positiivinen!
MUTTA ANTEEKSI, VIESTI ON PITKÄ JA PALJON ASIAA, ANTEEKSI MYÖS JOS KIRJOITIN EPÄSELVÄSTI, TOIVON LÄHINNÄ VASTAUSTA SIIHEN, ETTÄ SAISIKO ÄITINI VERTAILLA MINUA NOIN?
Heippa ja kiitos viestistäsi! :)
Tottakai vertailu tuntuu aina pahalle tiiän sen jo kokemuksestakin. Kerroit että äitilläsi on ollut mielenterveysongelmia ja uskon että ne osaltaan _voivat_ aiheuttaa näitä juttuja.
Sussa ei ole mitään vikaa tai syytä miksi sua pitäisi vertailla johonkin sun kaveriisi tms, meissä kaikissa on paljon vikoja ja se käy vaan itsetunnolle jos kuulee kokoajan vertailuja itsestään.
Voisitko kertoa äitillesi uudelleen ettet tykkää kun sua vertaillaan ja pyytää vaikka sun isäsi keskusteluun mukaan? Olisi hyvä jos saisitte nämä asiat puhuttua puhtaaksi ja voisit samalla kertoa miltä susta tuntuu kun sulle tehdään niin.
Lisäksi, sulla ei ole mitään velvollisuutta ”puolustaa” sun äitiäsi kun hän riitelee mummosi kanssa, se on aikuisten oma juttu ja silloin heidän pitäisi saada asiat itse sovittua ilman lapsen puolustelemista.
Koska sun äitilläsi on kertomasi mukaan ollut mielenterveysongelmia ja lääkitys on vieläkin käynnissä, tottakai se muuttaa vähän asiaa, mutta ei se silti ole hyväksyttävää että sua jopa uhkaillaan sillä ettei hän tukisi sua jos sua kiusattaisiin.
Tästäkin olisi tosi hyvä keskustella vaikka kahden kesken tai jos voisit puhua asiasta vaikka koulukuraattorille tai soittaa tänne MLLn puhelinpalveluun?
Puhuminen auttaa aina ja kun saa tukea niin se on vielä parempaa :)
Joten meissä kaikissa tosiaan on vikoja mutta niitä ei kannata tutkia suurennuslasilla, siitä tulee vaan paha olo. On hyvä hyväksyä ettei ole täydellinen mutta älä ihmeessä ajattele että on sun syysi kun äitisi vertailee sua, se ei ole totta.
Sun äitilläsi voi olla vähän vaikeaa ja sitä pahaa oloa voi jopa purkaa toisiin ihmisiin, mutta paras on kun keskustelisitte asiasta ja sanoisit ettet halua sellaista negatiivista vertailua.
Se voi olla vaikeaa mutta älä myöskään välitä niistä vertailuista, mene vaikka ulos lenkille jos sun äitisi aloittaa vertailun tai laita kuulokkeet korviin ja kuuntele musiikkia.
Lisäksi, on hyvä että huolehdit numeroistasi! :) se on tosi hyvä juttu kun välittää mitä numeroita saa mutta käyttäytyminen sinällään ei muuta sitä todistuksen keskiarvoa joten siitä ei kannata niin kovasti huolehtia. Positiivisuudesta ja hymyilemisestä ei koskaan kannattaisi vähentää arvosanaa, se on vaan ihana kun joku jaksaa hymyillä joten jatka sitä vaikka joku sanoisi muuta, se piristää muidenkin päivää ihan varmasti!
Kaikkien opettajien kemiat ei aina sovi oppilaiden kanssa yksiin joten on melkein ihan normaalia että kaikki ei ole parhaita kavereita toistensa kanssa. Silti se ei saa vaikuttaa numeroon ja voisit kertoa vaikka rehtorille jos koet että saat epäoikeudenmukaisia numeroita vielä enemmän.
Kuulostat tosi fiksulta ja uskon että kun puhut näistä asioista perheesi kesken vielä lisää niin se voisi auttaa. Vaikka se tuntuu inhottavalta ja joskus nololtakin puhua niin se kuitenkin on se paras keino, ei kannata jäädä hiljaiseksi kun kokee että et saa oikeudenmukaista kohtelua, sulla on oikeus puolustaa itseäsi! :)
Joten paljon siunausta ja tsemppiä sinne! Oot arvokas ja rakastettu ihminen ja sun äitisi varmasti rakastaa sua mutta välillä voi olla vaikeaa ilmaista sitä oikein :)
Kiitos vastauksestasi ! : ) olen puhunut asiasta äitini kanssa ja hän ymmärtää minua. Hän on tosi paljon vähentänyt vertailua. Välillä kun hän suuttuu niin jotain vertailua voi tulla mutta pyytää sen jälkeen aina anteeksi :)