[älä lue tätä jos et haluu saada ✨traumoja✨]

🌈rainbow🌈

[Osa tekstistä poistettu]
En saa nukuttuu (nukun iha vitsin huonosti)
Mul ei oo mitään kiinnostusta syödä mut välil vaa syön koko päivän jotai herkkui
mulla siis kuulemma on masennus.
Mun pitää mennä verikokeisiin ja psykiatrille (tai jollekki sellaselle)
Yritän vaa olla ”ilonen” jottei mun iskä olis huolissaan musta. (mun äitii ei siis kinnosta pas*aakaan)

Täs ois mun ✨päivärutiini✨ (viikonloppusin tai jos kaikil on lomaa)

-herää (joskus 5.00)
-kato netflixiä tai youtubea siihen asti et kello on 7.00 (tai jotain sinne päin)
-mee syömään jotain kosk pakko
-syön sängyssä
-vaihan vaatteet joskus ku mun äiti pakottaa
-katon puhelinta
-sit mun äiti ragee mulle et oon laiska joten lopetan puhelimen kattomisen ja toivon etten olis syntyny
-sit mut pakotetaan ulos
-sit katon lisää puhelinta/läppärii
-syö (vaik ei huvittais)
-sit saatan käydä suihkussa
-katon netflixii ja käyn ehk tällä
-nukkumaan
-en saa unta joten mietin *asioita*

Suunnillee tälläst.
En jaksa.
Väsyttää liikaa.

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei 🌈rainbow🌈,

Kiitos, kun rohkeasti jaoit ajatuksiasi tänne. <3 Oli kurja lukea, että sinulla on paha olla ja sinulla on ilmeisesti todettu masennus. Kun oma henkinen vointi on huono, niin silloin saattaa myös nukkuakin huonosti, eikä ruoka välttämättä maistu.

Masentuneen ja pahan olon kanssa ei pidä koskaan jäädä yksin ja siihen on saatavilla apua. Olikin siis hyvä kuulla, että olet menossa psykiatrille. Mitä sinä itse ajattelet siitä? Kun apua ottaa vastaan, niin silloin on mahdollisuus siihen, että oma vointi kohenee ja elämässä alkaa kokemaan yhä enemmän ilon hetkiä. Muutos parempaan ei tapahdu välttämättä heti ja nopeasti, mutta paremmat ajat ovat varmasti tulossa. Olet ihan kaiken avun ja tuen arvoinen. <3

Ymmärrän, että voi tuntua siltä, että pitää yrittää olla iloinen, jottei muut huolestuisi. Sinun ei kuitenkaan tarvitse esittää mitään tunnetta, mitä et oikeasti koe. Uskon, että isäsi varmasti on huolissaan sinusta, koska hän välittää. Hänen tehtävänsä ja velvollisuutensa onkin huolehtia sinusta. Toisaalta se voi tuoda myös helpotusta läheisille, jos kertoo ihan rehellisesti voinnistaan. He saattavat kuitenkin aistia, että kaikki ei ole kunnossa.

Oli ikävä kuulla, että koet, ettei äitiäsi kiinnosta. Osaatko sanoa, mistä tämä tunne tulee? Aikuiset saattavat käyttäytyä eri tavalla toisistaan, eivätkä aina onnistu välittämään sitä tunnetta, mitä oikeasti kokevat. Tuntuisiko sinusta, että voisit sanoa hänelle ihan rehellisesti, miltä sinusta tuntuu?

Toivonkin siis, että voisit olla voinnistasi mahdollisimman rehellinen vanhemmillesi, jotta saisit heiltä mahdollisimman paljon tukea. Joskus taas juuri niille omille vanhemmille on kaikista vaikein puhua ja silloin voi ehkä tuntua helpommalta puhua jollekin toiselle läheiselle aikuiselle. Yksi vaihtoehto voi olla myös, että kirjoitat tunteitasi ja ajatuksiasi ylös ja sitten näytät tekstin vanhemmillesi (edes jommallekummalle) tai jollekin toiselle läheiselle aikuiselle. Kirjoittaminen voi olla hyvä vaihtoehto silloin, jos tuntuu liian vaikealta ja raskaalta puhua vaikeista ajatuksista ääneen.

Meille voi aina myös soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen, jos haluaa jutella anonyymisti luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Kaikki palvelumme ovat aina ilmaisia, luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Haluaisin tähän loppuun vielä kannustaa sinua miettimään, mitä iloisia ja mukavia asioita sinun päivästäsi löytyy. Mistä sinä nautit ja mikä tuo sinulle voimia?

Muista, että olet tärkeä sekä kaiken tuen arvoinen. <3

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: [älä lue tätä jos et haluu saada ✨traumoja✨]

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.