Moi
Mulla on ongelma, mä oon tosi itsekriittinen monen asian suhteen.
Mutta etenkin ammatinvalinnan kanssa, mä tiedän ettei sillä oo niinkään viel kiire, sillä oon vasta 9lk ja meen varmaan lukioon, mut se silti ahdistaa mua.
Mulla on paljon ura vaihtoehtoja mitä haluasin tehdä, mutta en tiiä onko musta mihinkään niistä.
Entä jos oonki ihan paska tai se ei ookkaan se mun juttu ja sit oon käyttäny monta vuotta turhaa sen opiskeluun.
Ja sit on kans että halusin tehdä paljon eri asioita, mutta tuskin mulla on aikaa ja jaksamista niihin kaikkiin.
Eniten halusin tehdä jotain joka liittyy kulttuuriin, ilmaisutaitoon ja historiaan.
Esim. Halusin olla :
Kirjailija
Elokuvaohjaaja
(tai jokin muu elokuvaan liittyvä)
Historoitsija
Näytteliä
Mut sit kans halusin tehdä jotain ihmisten ja maapallon hyväksi.
Sekä sisustuksen/entisöinnin parissa.
MUTTA tässä tulee tää kriittisyys, musta tuntuu etten ois hyvä näissä missään.
Näytteliä ja teatteri korkeakouluun pääsy haaveet voi hettää heti roska koriin.
Sillä oon ihan paska ja sitä paitsi mulla on esiintymispelko.
Mietin myös monesti että oisko musta sittenkään historoitsijaksi, oon pienestä asti rakastanut historiaa, mut entä jos kyllästynki siihen jos teen sitä työkseni.
Sitä paitsi mä en osaa päättää mitä aihealuetta haluan korostaa eniten.
Mut yks unelma ois päästä Turun yliopostoon opiskeleen sitä ainetta.
Olisinko kans ihan paska elokuva/Tv-alalla ?
Eniten unelmoin että pääsisin siihen yhteisöön mikä on elokuva-alalla.
Historiaan katsottuna nimittäin eniten ihailen Suomen filmiteollisuuden kulta aikaa ❤
Kirjailijanakin olisin varmaan aika huono, rakastan kyllä kirjoittamista ja yhdistää fiktiota ja faktaa eli keksittyä ja todellista, mutta en kumminkaan saisi kirjoitettua mitään mielenkiintoista.
Enkä itse juurikaan pidä lukemisesta.
Olisipa joku kirjailija koulutus, onko sellainen ?
Minä en tiedä.
Minusta tuntuu että tärkeintä minulle on juuri kaikki vanha.
Rakastan kaikkea vanhaa ❤
Siksi juuri sen ympärillä halusin tehdä töitä.
Entisöinti oli varmasti ihanaa ja pitäisin siitä, mutta en tiedä voiko siihen kouluttautua ja kuinka paljon sellaiseen on töitä tarjolla.
Uskon että itsekriittisyys ja
”en mä kumminkaan osaa” ajatus kumpuaa vanhemmistani ja ujoudestani.
Vanhampani eivät aina luota että pärjään tai onnistun, he saattavat tehdä sen ihan huomaamattaan, mutta se varjostuu omiin ajatuksiini.
Mutta asiaan vaikuttaa ehkä jonkin verran myös oma pelokkuuteni,
en uskalla tehdä asioita vaikka kuinka halusin, jänistän ja kun tilaisuus on ohi kadun etten uskaltanut.
On paljon asioita joita halusin tehdä, mutta en uskalla ja siksi elämäni on yksi toikkoista ja tylsää.
Nyt olen kumminkin yrittänyt ottaa itsestäni niskasta kiinni ja sanoa heti kyllä eikä miettiä ja vastata sitten että ei.
Olen huomannut sen jo kerran toimivan, 5v olen haaveilut teatterin jatkamisesta ja nyt sain sen tehtyä ja olen hyvin onnellinen.
Itsekriittisyys ei liity vain tulevaisuuden ammattiin vaan juuri myös harrastuksiin, ihmissuhteisiin ja elintavan muuttamiseen.
Halusin olla paljon ekologisempi ja ihmisten auttamiseen, mutta koen että en voi tehdä vielä mitään sillä olin liian nuori.
Mitä voisin muka tehdä ?
Ja miten se olisi mahdollista pienessä kotikaupungissa jossa ei ole kirjaimmellisesti MITÄÄN !
Kaiken lisäksi en haluasi elää eläkepäiviäni katuen niitä asioita jotka jätin tekemättä vain koska en uskonut itseeni.
Miten saan itsekriittisyyteni katoamaan, niin että voin elää sellaista elämää josta unelmoin ?
Peace and love ❤
Hei ! 🤗
Tuossa oli paljon asiaa. Siks en ala neuvomaan sua jokaisessa asiassa.
MUISTA ! :
Sulla on oikeus olla juuri sellainen kuin olet !
Susta on varmasti johonkin unelma-ammattiisi ja muihinkin asioihin !
Voit tehdä ilmaston ja ympäristön hyväksi ainakin seuraavia asioita ! :
• Kierrätä jätteet.
• Sammuta valot kun lähdet huoneesta.
• Kulje pyörällä, kävellen tai bussilla.
• Jne.
Mene juttelemaan asioista, joista kerroit tässä, esim. Sekasin-chattiin tai Lasten ja Nuorten chattiin tai kuraattorin kanssa tms.
Tsemppiä ! 🤗
Moi!
Tämä on todella tärkeä aihe, kiitos kun nostit sen esille ❤️ moni meistä kamppailee saman asian kanssa!
Ensinnäkin, opiskelu ei mene ikinä hukkaan! Jos opiskelet jonkun ammatin etkä haluakaan olla sillä alalla, ei se haittaa! Tutkinto on varmasti antanut sinulle jotain ja alaa voi aina vaihtaa! :) pääasia on, että opiskelet edes jotain! :)
On hyvä, että kyseenalaistat omaa itsekriittisyyttäsi ja pohdit mistä se on peräisin. Siihen voi olla monta syytä, mutta on tärkeä ymmärtää että sen ei tarvitse olla sama tästä eteenpäin. Sinä voit valita muuttaa omia ajatusmallejasi jos haluat! :)
Sä oot rohkea, sä oot hyvä monessa asiassa, susta on vaikka mihin jos vaan oikeesti oot valmis tekee töitä! :) valitse uskoa siihen ja tee asioita sun unelmien eteen! :)
Super paljon tsemppiä! ❤️
-Kata