Olin koko syyslomaviikon nyt kipeenä, enkä päässy kaks kuukautta sitten leirikouluunkaan ja siitä vielä kuukausi taaksepäin oli luokkaretki Linnamäelle ja olin kaikista poissa, koska olin kipee :”( Mua vaan ärsyttää kun en ikinä pääse mihinkään, ja luokkalaiset (kun ei voi ees sanoa että kaverit…) lähetteli sieltä kuvia ja kerto, miten kivaa se oli… Ja jos nyt kerrankin saa olla ylpee, niin keräsin yksin yli viidesosan niistä luokkaretkirahoista ja sitte en päässy sinne D: Sattuu kurkkuun aina kun puhun tai yskin tai olen olemassa, niin mitä tälle voi tehdä? Toinen juttu… joudun nyt käyttää ulkohousuja, koska olin kipee, vaikka ei tää ees ollu mikään vilustuminen. En muutenkaan tykkää ulkohousuista, ne on inhottavia. En oo ikinä vihannut mitään niin paljon kun niitä, tai no ehkä kurahousuja eskarissa :D Mutta anyways, oon nyt siis 13, ja tiiän jo että luokkalaiset mulkoilee sen takia koulussa ja haukkuu ja kikattaa selän takana. Inhoon sitäkin, mua kiusataan jo ihan tarpeeks muutenkin… Joo, sori kun taas avauduin :^P Voisko joku nyt vähän helppiä?
No ei sitte väkisin, mä mitään apuu oiskaan halunnu…
No siis jos se sun kurkkukipu on kokoaikaista tai sillee et se ei lopu ollenkaan ni suosittelisin menemään terkkarille. Saat olla ylpee itestäs kun keräsit niin paljon rahaa siihen luokkaretkeen, mä ainakin oon ylpeä :) ja mitä tulee noihin sun luokkalaisiis nii, jos ne puhuu selän takana tai naureskelee sun perään tai mitä ikinä, ni muista et oot parempi ku ne! Ainii ja ne ulkohousut, must tuntuu et oot 7lk ni ei ne oo niin pahat miltä ne ehkä tuntuu, ja uskoisin et jos sanoisit ihan rehellisesti et et haluu pitää niitä jalassa nii, must tuntuu et ihmiset uskois. Jooh, koitin nyt jotenki auttaa, en tiiä autoinko mut no, ainaki yritin heh😅
Nyt paras kaverikin (toisin sanoen ainoa, joka ei kiusaa) häpeää mua… :”(
