Jälleen kerran kävelen tietokoneelle murjottamaan, kun isä ärsyttää. Mitään ihmeempää tuo ei ole tehnyt tai sanonut mutta silti vain ärsyttää. Joskus tuntuu että aivan vihaan häntä. Isäni polttaa ja minä vihaan tuota tapaa ja olen osoittanut käyttäytymiselläni sen erittäin hyvin selväksi. TÄnään ärsyynnyin kun hän esitti jälleen kerran ärsyttävällä tavallaan kuinka paljon enemmän tietää hevosista kuin minä, vaikkei niin edes ole.
Omistamme omiakin hevosia ja myönnän isäni on joskus ollut hyväkin hevosten kanssa, mutta nykyään mies ei ratsasta ja hyvä että edes välillä’ käy katsomassa heppoja. Kuitenkin tuo viisastelee että osaisi kaiken noista ja muualla tuo vain pahentuu. Isäni vihastuttaa minut täysin sietokykyni partaalle, jolloin hermot ei kestä pienintäkään epäonnistumista ja olen aina itku kurkussa, raivoisana hirviönä jolloin mikään ei todellakaan onnistu. Kerran räjähdin ponin lastauksessa.Isäni käytti jälleen kerran sellaista tekniikkaa josta hevonen vain enemmän säikähtäisi ja ei sitten myöhemmin varmasti enää menisi traileriin. En kyennyt enää pysymään hiljaa ja kun tuo sanoi että minun pitäisi lähteä pois hevosen luota en totellut. En enää hirveästi tottele tuota koska en luota isääni. Silloin tuo tönäisi pienesti minua jotta lähtisin (ei todellakaan mitään väkivaltaista) ja se oli sitten siinä. Räjähdin huutamaan tuolle mutta vetäydyin kuitenkin raivoissani pois tilanteesta. Tuon jälkeen olemme sopineet ettei isäni ole enää mukana lastauksissa joten tuo ei ole enää niin paha ongelma.
En mieluusti puhu tuolle ja silloinkin kun puhun me vain kinataan. Välillä jopa välttelen häntä. Enimmäkseen välttely on siitä että isäni haisee. Saan tupakan savusta kauhean päänsäryn ja se edelleen vaikeuttaa rauhallisena pysymistä. Ja se auto…olen totaalisesti kieltäytynyt menemästä isäni autoon, mutta sekin on aina välillä tehtävä. Auto haisee aivan karmaisevalle ja isäni hurjastelee kauheasti. Olen aina hermorauniona näiden kyytien jälkeen.
Tästä tulikin odotettua pidempi mutta mitä voin tehdä etten aina tuhertaisi raivostuneena itkua jossain nurkassa kun olemme jossain isäni kanssa? Tämä alkaa vaikuttamaan jo harrastamiseeni…
mun isä on tehny mulle selväks et se ei välitä musta tippaakaa ja mustki tuntuu et vihaan isää…se on työntäny mut seinää päin ja syynähän oli vain liian isot pupillit. pelkään että isä viel joskus oikeesti lyö ku se kerran sano et se löis mut en oo sen arvonen…en voi vaa sietää iskää varsinkaa ku se juo meidän rahat ja ei anna mun olla mun kavereiden kaa paitsi meillä ja silloinki tosi harvoin. muutaisin kyl mieluusti kotoo pois…mut ymmärrän kyl miltä sust tuntuu…
mun iskä on oikeesti välillä väkivlatane ja pelottava ja aina se ärsyttää ja on ottamanssa nettiä pois se on niiiiin rasittava muka kaikkitietävä pälli mutta onneks se on paljon töissä ni sitä ei tarvi kattella ainakaa paljon tiiän aika vanha keskustelu mutta halusin vaa yrittää purkaa raivooo sitä kohtaaa
Mun isä on todella ihana se polttaa mut se ei jostain syystä haise. Se suhtautuu meidän ongelmiin siis minun ja kaksoseni tosi kypsästi. Pyrkii välttämään turhat kinat ja hommas kesätyöpaikan ja upeen palkan. Vie matkoille, kuuntelee, auttaa, antaa aikaansa. Kun selvisi sisareni juomishölmöilyt hän kielsi sen ja siitä puhuttiin yhdessä todettiin että kaikki tupakka ja muut kokeilut tehdään kotona kerran turvassa seurauksilta ja muilta. Isä aloitti meidän kummankin kanssa yhteisen harrastuksen jotta saamme aikaa silloinkin. Hehkutus ei ollut kuitenkaan pointti isä ei todellakaan ollut tuollainen aina. Viimeiset neljä vuotta vain. Ennen hän joi kaikki rahat tuli kännissä kotiin ja isä on käyttäytynyt kolmesti väkivaltaisesti. Hän huusi ja tarttui hiuksista ja heitti talvella terassille yöpuvussa jossa odotimme 15 minuuttia. Se oli kamalaa aikaa vanhempamme riitelivät koko ajan ja huusivat sitten äiti pakotti valitsemaan ja nyt hän on ollut viimeiset neljä vuotta raitis, täydellinen isä. Matkustamme ulkomailla kuudesti vuodessa ja kotimaan sisäisiin työmatkoihin lähdemme välillä vuorotellen mukaan ja otamme koulusta vapaata. Isä tekee sen saadakseen laatuaikaa meidän kanssamme. Voimia teille ja toivon teidänkin elämän käyvän yhtä hyväksi. :)
14 v tyttö
Toi tais vaan pahentaa asiaa
:( iskä on ärsyttävä
Mun isä on iha samanlainen😦
Sama. Mäkin vihaan isääni
Mulla ei ole ihan samoja kokemuksia, mutta halusin kertoa omasta isästäni. Hän käy hermoilleni aina välillä, ja ei melkein koskaan puhu minulle. Tuntuu että se välittää siskosta enemmän, on sille kivempi. Joo tiedän olevani ”teini jonka mielialat vaihtelevat” niin kuin hän on sanonut, mutta ei mun kaikki ongelmat johdu siitä. Välillä ois kiva jos se ees yrittäis. Mä oon vieny sen kuraattorille mun kanssa, ei ottanu sitä tosissaan. Se ei yritä muuttua tippaakaan. Tiedän että sillä on vaikeaa, koska äiti kuoli viime vuonna. Mutta niin on mullakin, ja ois kiva jos se joskus tulis juttelemaan, tajuais että se ei oo ainoo johon sattuu. kotona on aina niin hiljaista, enkä tiedä miten auttaa mun perhettä. En voi olla vastuussa kaikesta. En enää jaksa :( Mun kaverikaan ei enää halua käydä meillä koska isi on rasittava ja sen mielestä mun isä ei kunnioita sitä. Pahin pelko on se, että oon samanlainen kun mun isä. Ja niin mulle on kerrottukin. En tiedä mitä tehdä.
Mun iskä ei ole väkivaltainen tai tee mitään pahaa minulle. Mutta mun isä kiusaa mua ja ärsyttää mua tahalteen ja leikillään mut joskus se vaan ottaa niin paljon päähän! Esim kun mulla oli ihastus Onni no nyt se on muuttanut pois ja ollaan muutenkin vain kavereita niin kerran mun kaveri kerto siitä että mä oon ihastunut Onniin niin sit iskä oli sillen melkeen aina joka koulu päivän jälkeen että: no ootteko jo yhdessä tai että ootteko jo pussanneet. Mä tiiän että isä ei tee sitä ilkeyttään vaan ihan leikillään mutta se ottaa vaan niin PALJON PÄÄHÄN!!!! Mutta mun isä on mulle tosi rakas.
TUNTEISIIN!! :)
Mun isä kans huutaamulle heti kun tee jotain se vaan huutaa mut nyt mul on toinen is