Aattelin laittaa tänne mun äidinkielen kirjoitus tehtävän. Aihe oli vapaavalintainen.
Kännykän käyttö on ollut jo pitkään huolenaiheena aikuisilla ja myös meillä nuorilla. Kyllähän se on tutkittu tosiasia että kännykän jatkuva käyttö ei ole terveellistä. Siitä aiheutuu univaikeuksia, keskittymiskyky heikkenee ja se on addiktoivaa. Mutta onko puhelimessa sitten jotain hyötyjä?
Kännykkää voi käyttää apuna opiskelussa, esimerkiksi tiedonhaun välineenä tai jonkin opittavaan aiheeseen liittyvän videon katsomiseen. Vapaa ajalla moni eksyy pelaamaan ja skrollaamaan mikä taas ei sitten ole hyödyllistä, ja esimerkiksi skrollaamiseen jää helposti koukkuun.
Monella ensimmäinen asia kun tulee kotiin on tarttua puhelimeen ja selata tiktokkia, youtubea, Instagramia tai snäppiä. Sen sijaan että tekisi näin, voisi vaikka lähteä lenkille, lukea kirjaa, tehdä läksyt tai vaikka viettää aikaa kavereiden kanssa. Ja silloinkin kun on kavereiden kanssa, niin sen kännykän voi jättää sinne takin taskuun.
Sitä kadulla liikkuessa huomaa, etenkin suurissa kaupungeissa, että todella monella on nenä kiinni puhelimessa myös kaupungilla kävellessä. Ihmiset ei kiinnitä huomiota ympäristöönsä ja eivät esimerkiksi huomaa tulevaa autoa kun ylittää suojatietä, mikä voi johtaa törmäykseen.
Some asettaa hirveästi paineita nuorille, ihon pitäisi olla täydellinen, kasvon piirteiden tietynlaiset, vartalon täydellisen muotoinen. Se on monille nuorille stressaavaa ja ahdistavaa. Tämän takia monissa sovelluksissa on ikäsuositus. Somen vaikutukset ovat monesti osasyy esimerkiksi syömishäiriöille. Sille on syynsä miksi somessa ei kannata viettää paljoa aikaa.
Kun lapsi saa ensimmäisen kännykän, olisi hyvä rajoittaa sen käyttö korkeintaan kahteen tuntiin. Näin voidaan pitää huoli siitä että lapsi tekee muutakin kuin olla nenä kiinni puhelimessa koko päivän.
Somen vaarana on myös groomaus. Jo todella nuoria lapsia voidaan huijata esittämällä että on jotain muuta mitä oikeasti on, ja näin saada lapsi esimerkiksi lähettämään asiattomia kuvia tai tapaamaan tämä groomaajan ilman että on ketään muita paikalla, mikä voi johtaa erittäin ikäviin asioihin.
Kännykän jatkuva tuijottaminen aihettaa niin henkisiä kuin fyysisiä ongelmia. Kun on koko ajan sisällä puhelimella, fyysinen kunto rappeutuu. Päänsärky lisääntyy ja kumarasta asennosta aiheutuu niskan ja hartia kipuja. Se jos ei liiku vaikuttaa myös esimerkiksi vastustuskykyyn. Jatkuva puhelimen katsominen heikentää keskittymiskykyä, aiheuttaa unihäiriöitä, heikentää itsetuntoa ja ylikuormittaa aivoja.
On paljon muitakin asioita mitä voi tehdä puhelimen katsomisen sijaan. Voi mennä lenkille, lukea, piirtää, värittää, olla kavereiden kanssa, pelata lautapelejä ja vaikka tehdä palapelejä. Voi myös vaikka kokeilla uutta harrastusta. Esim. voi vaikka alkaa soittamaan jotain soitinta, ratsastaa, liittyä johonkin kerhoon tai vaikka ihan vain jotain niinkin simppeliä kuin juokseminen.
Monen puhelimen asetuksista voi myös asettaa sovelluksille aikarajan. Sitä kannattaa käyttää jos jokin sovellus tuntuu ottavan liikaa aikaa omassa arjessa.
Mä haluaisin kannustaa kaikkia siihen että se puhelin ei oo elämän keskipiste vaan että kaikki löytäisivät jotakin korvaavaa sen tilalle.
Kiitos jos jaksoit lukea tän kokonaa. Kerrothan omia ajatuksia aiheeseen liittyen😁
Hyvä teksti. Tästä asiasta pitää herättää keskustelua.
Olen huommannut, että jotkut puhelinoperaattorit ovat tarttuneet lasten ja nuorten puhelimen käyttöön. Eräs teleoperaattori esimerkiksi mainostaa, ettei suosittele lapselle ensipuhelimeksi älypuhelinta. Hienoa on se, että ne, jotka ovat osa sitä ongelmaa yrittävät sitä korjata. Valitettavasti somefirmat eivät seuraa perässä, sillä ne tekevät bisnestä ihmisten koukuttamisella. Vastustetaan yhdessä näiden digijättien valtaa ja vähennetään tai lopetetaan jopa kokonaan somen käyttö!
Olipa kiva lukea tekstisi ja ajatuksiasi. Vaikka opettaja on varmasti tekstisi jo arvioinut, bongasin heti sanat ”äidinkielen kirjoitustehtävä” ja aloin lähestyä tekstiäsi äidinkielen näkökulmasta ja nytpä kirjoitankin ikään kuin vertaispalautteen siitä sinulle. Loppuun olen kirjoittanut omia mielipiteitäni puhelimista siltä varalta, että äidinkieli ei niin kiinnosta.
Koko tekstissä on käsitelty puhelimen haittoja monesta näkökulmasta – hyvä. Lisäksi tarjoat lopuksi vielä vaihtoehtoja puhelimelle, etkä vain keskity luettelemaan haittoja. Lukijalle jää tekstistä enemmän käteen, kun hän saa toimintaohjeita.
Aloitus on kuitenkin valitettavan tylsä. Kolme ensimmäistä virkettä ovat itsestäänselvyyksiä kaikille, jotka ovat tällä vuosikymmenellä lukeneet uutisia – puhelimiin jää koukkuun jne. ja se on herättänyt huolta. Hyvän aloituksen tekeminen on mielestäni heti (tästä tekstistä puuttuvan) otsikon laatimisen jälkeen vaikein osa kirjoittamista, eli siihen kannattaa käyttää aikaa. Yritä kirjoittaa aloitukseen jotain omaperäistä, esimerkiksi oma kokemus tai selkeä väite.
Viimeisessä aloituskappaleen virkkeessä kysyt, onko puhelimesta jotain hyötyä. Aloituskappaleen pitäisi ikään kuin kertoa lukijalle, mitä tekstissä on myöhemmin tulossa. Oletin, että olisit tuonut tekstissä kunnolla esiin myös kännykän hyviä puolia. Vaikka vertailisit kännykän hyviä ja huonoja puolia, voit silti tehdä tekstin loppupuolella johtopäätöksen, että huonot puolet ovat niin huonoja, että kännykkää ei kannata käyttää paljoa. Jos olisit jättänyt alun kysymyksen esittämättä, en olisi olettanut tekstiltä kännykän hyvien puolien pohdiskelua.
Kaksi viimeistä kappaletta ovat aika lyhyitä. Ne ehkä olisi voinut yhdistää yhdeksi kappaleeksi. Kokonaisuutena lopetus oli paljon aloitusta parempi ja siinä tuli hyvin ilmi vielä oma mielipiteesi: puhelimen käyttöä ei pidä lopettaa täysin, mutta puhelin ei saa hallita koko elämää.
Seuraavaksi tartun tekstin yksittäisiin kohtiin. En puutu jokaiseen pilkkuvirheeseen, vaan ajattelin kommentoida niitä eniten silmään pistäviä virheitä. Tärkein kehittämisen kohteesi on mielestäni lauseiden rakenteet. Useammassa virkkeessä alku ja loppu eivät sovi yhteen. Yritä jatkossa lukea aina teksti läpi useamman kerran ajatuksen kanssa. Jos pitkässä virkkeessä ajatus katkeaa kesken virkkeen, kirjoita lyhyempiä virkkeitä.
Aloituskappaleessa kolmas virke ei ole symmetrinen. Jos virke alkaa ”siitä [puhelimen jatkuvasta käytöstä] aiheutuu” niin kaikkien luettelemiesi seurauksien pitäisi sopia tähän alkuun. Ei ole luonnollista sanoa näin: ”Siitä aiheutuu – – keskittymiskyky heikkenee – –.”
• Kirjoita esimerkiksi näin: ”Siitä aiheutuu univaikeuksia, keskittymiskyvyn heikkenemistä ja riippuvuutta.”
• Toinen tapa voisi olla tämä: ”Puhelimen käyttö on addiktoivaa ja se aiheuttaa univaikeuksia ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.”
”Monella ensimmäinen asia kun tulee kotiin on tarttua puhelimeen – –.”
• Alistuskonjunktio ”kun” ei tässä toimi, koska ”Monella ensimmäinen asia” ei ole lause. Lauseessa pitää olla predikaatti = persoonamuotoinen verbi.
• paremmin: ”Moni kotiin tullessaan (⇐ lauseenvastike) tarttuu ensimmäisenä puhelimeen – –.”
”– – eivät esimerkiksi huomaa tulevaa autoa kun ylittää suojatietä, mikä – –.”
• Tässä on sama ongelma: ”kun ylittää suojatietä” ei ole kunnon lause, predikaatti puuttuu.
• paremmin: ”– – eivät esimerkiksi huomaa tulevaa autoa, kun he ylittävät (⇐ predikaatti) suojatietä, mikä – –.”
• lauseenvastikkeeella: ”– – eivät esimerkiksi huomaa tulevaa autoa ylittäessään (⇐ lauseenvastike) suojatietä, mikä – –.”
”– – pitää huoli siitä että lapsi tekee muutakin kuin olla nenä kiinni – –.”
• Kuka on? Lapsi on. Taivuta verbi (olla) sen mukaan, kuka tekee. Tässä tapauksessa y.3.p. on oikea muoto (yksikön kolmas persoona).
• olla nenä kiinnii → on nenä kiinni
”Jo todella nuoria lapsia voidaan huijata esittämällä että on jotain muuta mitä oikeasti on, ja näin saada lapsi esimerkiksi lähettämään asiattomia kuvia tai tapaamaan tämä groomaajan ilman että on ketään muita paikalla, mikä voi johtaa erittäin ikäviin asioihin.”
• Päälause alkaa passiivisena (”voidaan huijata”), mutta sen jälkeen alistuskonjunktiosivulause on aktiivinen (”on jotain muuta”).
• Virke sujuvoituu, kun käytetään alusta asti aktiivia: ”Groomaajat voivat huijata.”
Lisäksi:
• ”ja näin saada lapsi esimerkiksi” → ”ja näin hän [groomaaja] saa lapsen esimerkiksi”
• ”tapaamaan tämä groomaajan ilman että” → ”tapaamaan tämän groomaajan ilman, että”
”Esim. voi vaikka alkaa soittamaan jotain soitinta, ratsastaa, liittyä johonkin kerhoon tai vaikka ihan vain jotain niinkin simppeliä kuin juokseminen.”
• Lyhenteiden käyttöä kannattaa teksteissä välttää.
• Virke alkaa ”esimerkiksi voi”, joten kaiken seuraavan pitäisi sopia tähän.
• Oikein: ”voi alkaa soittaa/soittamaan”. Oikein: ”voi ratsastaa”. Oikein: ”voi liittyä”.
• Väärin: ”voi vaikka ihan vain jotain niinkin simppeliä kuin juokseminen”.
• Loppu pitää muotoilla alkuun sopivaksi: ”voi vaikka alkaa soittamaan – – tai tehdä (⇐ predikaatti) ihan vain jotain niinkin simppeliä kuin juosta”.
Muutama lyhyt kommentti:
• vapaa ajalla → vapaa-ajalla
• niskan ja hartia kipuja → niskan ja hartioiden kipuja / niska- ja hartiakipuja
• Somepalveluitten nimet kirjoitetaan isolla, ne ovat erisnimiä: Youtube, Instagram…
Relatiivipronominien käyttö näytti oikealta. Moni sekoittaa sanat ”joka” ja ”mikä” toisinsa, sinä et. Toinen yleinen sekaisin menevä sanapari on ”jokin” (asia) ja ”joku” (ihminen).
Alussa mainitsin, että voi olla toimivaa käyttää jotain omaa kokemusta tekstin aloitukseen. Yleisesti ottaen omat kokemukset ovat niitä, jotka tekevät kirjoittamastasi tekstistä juuri sinun tekstin ja joihin lukija ehkä voi samastua. Kukin käyttää kokemuksiaan omalla tavallaan ja sopivissa määrin. Sinullakin oli oma kokemus: olet nähnyt ihmisiä nenä kiinni kännykässä kaupungilla. Kokemuksia voisi olla enemmänkin, mutta ei missään nimessä kannata tehdä mitään sääntöä, että tekstissä pitää olla vähintään x kappaletta omia kokemuksia.
Mielestäni tekstin suurimpia ansioita on kappalejako. Kappaleet ovat melko lyhyitä, mutta kussakin kappaleessa on selkeä aihe: yhdessä käsitellään liikenneturvallisuutta, toisessa groomausta ja niin edelleen. Tekstissäsi kappaleiden välisiä yhteyksiä on vähän, mutta kappalejako rytmittää näkökulman vaihtumiset hyvin ja parantaa todella paljon tekstin ymmärrettävyyttä.
Toivottavasti jaksoit lukea kaiken ylle kirjoittamani! En halua vähätellä kirjoitustaitoasi, vaan auttaa sinua kehittymään. Kirjoitustaito paranee koko ajan eikä ole valmis, kun yläaste tai lukio tai yliopisto on ohi. Olisi mukava saada tietää millä luokalla olet.
Itse käytän somea ja nettiä pääasiassa tietokoneella. Moni kännykkään liittämistäsi ominaisuuksista pätee tietokonekäyttäjäänkin, vaikka harvemmin kuljen nenä kiinni näytössä auton alle. Tietokoneella käyttökokemus on jotenkin kivempi eikä kaikki ole ihan heti käden ulottuvilla häiritsemässä. Joskus käytän toki puhelimellakin somea.
Pääasiassa oma somen käyttöni on aika vähäistä. En koe tarvitsevani somea juurikaan. Ulkonäköpaineet, addiktiot, aikamme uutuus tekoälymoska, viha, päänsärky ja jatkuvat mainokset eivät juuri kiinnosta. Snapchat ja muut eivät viehätä, vaikka onhan siinä somessa hyviäkin puolia: tiedonhaku ja yhteydenpito. Some ei todellakaan ole luotettava tietolähde, mutta Youtubessa on joitain kiinnostavia tietokanavia, joita katson. Nykyään myös monet viranomaiset tuottavat sisältöä someen. Verohallinto on ottanut aika rempseän lähestymistavan someen, kannattaa tsekata joskus.
Jos joskus saan lapsia, niin heille ei kyllä tule älykännykkää, kun he menevät kouluun. Tavallinen puhelin saa riittää. En luota älykelloihinkaan, niissähän se puhelin on suoraan kädessä kiinni. Moni lapsi haluaa varmasti käyttää puhelinta ja olla somessa. Somejätit ovat sinällään onnistuneet (tuottamaan itselleen rahaa) saatuaan lapset kiinnostumaan somesta. Aikuisten vastuulla on kuitenkin mahdollistaa lapsille muuta tekemistä eikä vain kieltää somen käyttöä. Toivottavasti moni lapsi kiinnostuisi esimerkiksi kirjojen lukemisesta tai liikunnasta. Harmillisesti moni liikuntaharrastus on nykyään niin kilpailullinen, että on vaikea vain harrastaa silloin tällöin liikunnan ilosta.
Hei Abiturientti, oikeasti kiitos palautteesta tekstiin liittyen, rakentava palaute ei ole koskaan pahasta🤗
Hei! Sanon että tuo on todella hyvä teksti mielestäni, niin se pitäisi olla ettei nuorille hankittaisi älypuhelimia!
Jos opettajasi nyt huomasi tuon, niin kyllä innostuisi!
Ei mulla muuta, moikka!
onko puhelimen hankkiminen paras idea kun on älykellot mul on puhelin