Autismi?

Jep it’s me. Kello on about 3 yöllä ku kirjotan tätä mul on kouluu aamul mut ketä kiinnostaa. Taas kerran oon kertomassa niistä ongelmista joita taas netissä scrollaten löysin ja oli sillee no voi vit- (taas kerran). Oon 13 (14 ens marraskuus) eli 8 luokal. Mä pääsin kuvis luokalle ja pääsin eroo mun vanhast luokkast (joka oli ihan surkee ja häiritis mua sanomalla f sanaa (käytetty homoja vastaa) ja t sanaa (käytetty trans ihmisii vastaa) mua kohtaa sano mua tytöks jne jne you get the point) mut joo nykynen luokka on 1000000 kertaa parempi. Mutta tämän päivän jaksossa ”what disability does [Osa tekstistä poistettu – emme julkaise henkilötietoja.] today have” on you guessed it ✨autismi✨ joo eli joku yli vuos sitte epäilin et oli adhd ja sit mä kuulin autismista ja mä olin vaa sillee tää selittäis paljon enemmän asioista mitä teen (ignooraa kaikki kirjotus virheet kosk oon varma et niitä löytyy ja paljon). No sitte mä tein vähän hakemista autismista kesän aikana ja tein pari toisten autistisien ihmisten mukaan luotettavaa netti testii ja me kaikki oli sillee joo mee chekkaa toi mut mul mul oli keväällä (jollon mä vast olin aikanu ajatella autismin mahollisuutta) kouöukraatorin kans tapaaminen ja mä kerroin jostai asioist mitä teen ja se lähetti mut koulu psykologille testaa mua adhdeelle mut nyt ne on kokonaa ghostannu mut enkä oo kuullu kummastakaa niist pitkää aikaa vaik koulu kuraattori sano et se sanoo sille psykologille et se ottaa mut kesällä tai alkusyksystä (tarkoitti koulun alkua kai?) checkaa onks mul mitää adhdt tai mitää mut ei nyt oo oikee näkyny mitää. Ja täs on lista asioista mitä teen jotka ilmeisesti saattais liittyy autismii (nää kaikki on ollu ihan lapsesta asti et niin kauan ku muistan on ollu) Otan kaiken tosi tosissaa. Esim mun iskä voi vitsailla jostai ja mä en tajuu et se on vitsi (käyn ihan sairaan monesti) Mul on ihan SAIRAAN vaikee pitää katse kontaktii ihmisten kaa. Varsinki jos ne kans kattoo mua mä katon kaikkialle muualle paitsi niitä(ei ilmeisesti oo normaalii mikä niinku mitä sä tarkotat et kaikkille ei tuu huono olo katsekontaktista) mä teen paljon listoja asioista et mul on helpompi käsittää asiat (tai jotai sinme päin mä en nyt oikee voi selittää) mul on jotain mikä on kai sensory issues mitkä on tosi yleissii ilmeisesti nää on ollu ihan siitä asti ku muistan (ja on ollu ihan sairaan vahvoja varsinki lapsena ku niit ei voinnu oikee vältellä nyt ku mul on enemmän kykyä vältellä niit ni ne on vähentyny mut silti on siel) esim mä en pysty syömää joitai ruokii (eli suurinta osaa ruuasta) koska mä vihaan sitä tekstuurii. Sama juttu jos vaatteet tuntuu väärältä ni mä voin varmaa 15 minuuttii yrittää saada niit vaateit tuntuu ok mut sit sen jälkee mulle tulee raivarit otan se vaatteen pois mikä häiritsee heitän seinää alan huutaa jos kukaa ei oo kotona ja jos on kotona ni alan itkee ja heittää tavaroita ympäri huonetta. Ja kyllä tää tapahtuu ihan liian usein. Sama juttu jos mun sängyn lakanat on jotenki oudosti. Tää seuraava ei tuu nyt niin vahvanu mulla tuntuu vaa siltä et mult saattaa lähtee taju ja haluun itkee ni jos on tiettyinä hetkinä paljon ääntä. Tää ei oo niin häiritsevä aina et joka kerta ei tapahu näin yleensä mua ei haittaa jos on paljon ääntä mut ehk kerran viikossa keskellä koulu päivän tää tapahtuu. Sit mul tulee tosi vahvoja tykkäämisiä asioista ja mä puhun aikalailla vaa siitä mun tykkäämisestä niin kauan ku mä tykkään siitä. En mä tietenkäö VAAN siitä puhu mä puhun muistakin asioista mut tosi usein puhun siit asiasta mistä tykkään. Nää tykkäämiset kestää puolesta vuodesta muutamaan vuotee mä en oo ihan varma en oo ikinä kauheesti pitäny kirjaa siitä et kuinka kauan tykkään mistäki. (tai siis ny oon alkanu pitää kirjaa koska mua kiinnostaa) Mä en myöskä tykkää yhtää jos jotai muuttuu äkillisesti tai sillee et se ei oo mun hallinassa. Esim jos mun äiti muuttaa jotai mun huoneessa ja ei kerro mulle siitä etukäteen ni mä alan taas heittää asioita ympäri mun huonetta huudan ja itken tietysti en vihaa kaikkii muutoksii mut tosi usein en tykkää muutoksesta mua käy esim hermoo se et mun bussin numero vaihtu. Huutamisesta ja itkemisestä puheen ollen mun tunteet on tosi rajuja I guess. Mä voin helposti olla niin innoissani et melkee kirjaimellisesti hypin seinillä. Niinku oikeesti ne kerrat ku mä oon kieriny jossai niinku koulun lattialla yli 8 vuotiaana koska olin innoissani jostai (ei tapahu enää mut silti hypin ja heilutan käsiäni jos oon innoissani jostai) Mä usein en huomaa kuinka kovaa mä puhun. Mä kuulen sähköä ja mua on kiusattu siitä et oon oolu ”outo”. Kiitos jos jollai ois mitää ideaa onks tää autismii tai jotai muuta ni se ois kiva :] Jos unohin jotai lisään sen sitte myöhemmin.