Siirry sisältöön
minä

Moi,
olen 14 vuotias tyttö enkä oikein tiedä mitä tehdä. Vanhempani ovat eronneet ja näen isääni n.3 kertaa vuodessa, joskus enemmän joskus vähemmän. Äitini seurustelee TODELLA ärsyttävän miehen kanssa ja tietää mielipiteeni hänestä. Siskoni on ollut masentunut, hänellä on kilpirauhasen vajaa toiminta, hänellä on ollut jo vuoden jännetupen tulehduksia käsissä ja nyt selvisi että hänen käsissään on 7 eri tulehdusta molemmissa eli yhteensä n.14. Itse olen keskiverto koulussa, kömpelö, telon itseäni vähän väliä, itken joka ilta [osa tekstistä poistettu], koulussa joudun olla vain niiden kanssa kenen en oikeasti haluaisi, koulun ulkopuolella minulla on 2 ystävää ja näen heitä vain kerran viikossa jos silloinkaan, sillä äitini pakottaa minut lukemaan kokeisiin aina. Muutin vähän aikaa sitten lapsuuden kodistani pois ja sain puolet pienemmän huoneen kuin minulla ennen oli ja siskoni kaksi kertaa suuremman huoneen kuin minä. Jouduin siis luopumaan monista kirjoistani jotta kirjahyllyn sai pois. ja siskoni sai vain uusia tavaroita. Syy tähän oli se että hänellä on ollut vaikeaa. Minullao sitten ei? Siskoni on ollut kolmen viimevuoden aikana sairaalassa niin paljon että en edes tiedä enää mistä puhua hänelle. Minun isäni on myös hylännyt minuan, minun uusi äitipuolenikin inhoaa minua. Minulla on uusi isäpuoli jota inhoan. Koulussa minulla ei ole ystäviä. Koulussa minua haukutaan. Koulussa olen enemmän jätkien kanssa kuin tyttöjen. Koulussa saan hyviä numeroita. Kotona siskoni haukkuu minua äpäräksi ja huutaa minulle että minä kuulun oikeasti lasten kotiin. Äitini ei tiedä mitään minusta. Hän ei edes tiedä että minulla on menkat koska en puhu hänen kanssaan. En tule mistään iloiseksi yritän vain kestää päivän aina loppuun ja hymyillä sen läpi. Illalla voin taas itkeä. Miten saan pahan olon pois. En luota itseeni missään en usko itseeni ollenkaan. Olen liika lihava [osa tekstistä poistettu] en vain saa laihduttua yritän kovasti. En jaksa enää kun minuun ei uskota, minua haukutaan ja alan oikeasti uskoa etten pysty mihinkään.
Olkaa kilttejä ja auttakaa en jaksa enää! En tiedä mitä pitäisi tehdä [osa tekstistä poistettu]

MLL Ylläpito

Hei,

kirjoituksestasi herää huoli sinusta. Kuulostaa siltä, että tällä hetkellä koet olevasi aika näkymätön kotona ja ettet oikein ole läheinen kenenkään perheenjäsenen kanssa? Asuuko isäsi kaukana ja siksi näette harvoin? Olisiko sinun mahdollista viettää isäsi luona enemmän aikaa, jos ottaisit sen puheeksi?

Tuo koulukiusaaminen on ehdottoman väärin ja siihen tulisi opettajan tai muun aikuisen puuttua. Oletko kertonut haukkumisesta kenellekään? Sinulla on oikeus käydä koulua rauhassa!

Minusta sinun tulisi nyt saada aikuisen apua ja joku, joka kuuntelee Sinua ja ottaa vastaan tunteesi sekä pahan olosi. Voisitko ajatella, että koulussa kävisit juttelemassa esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa? Hän on luotettava aikuinen, jolle voi mennä puhumaan mistä vaan itseen ja/tai perheeseen liittyvästä. Hänelle voisit kertoa myös kiusaamisesta ja synkistä ajatuksista, joita päähäsi tulee.

Tarvitset ja ansaitset aikuisen apua ja toivon, että rohkaistut sitä pyytämään. Jos puhuminen asioista tuntuu vaikealta, voit käyttää apunasi Huoli puheeksi -lomaketta, joka löytyy täältä: http://www.mll.fi/huolipuheeksi .

Voit aina soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, jossa voit puhua luottamuksella ja nimettömänä. Puhelu on maksuton ja auki ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20.

Tsemppiä ja rohkeutta avun pyytämiseen!

Vastaa aiheeseen: auttakaa kiltit!

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top