Eli mä nyt luettelen tähän mun suurimmat huolet ja ongelmat, suunnaton kiitos niille jotka auttaa
1. Eli oon siis 13-vuotias tyttö ja meen kesän jälkeen yläkouluun, ja mun kolme ystävää jätti mut juuri, kun se kolmas sekaantu kuvioihin. Asun 7000-10 000 asukkaan kaupungissa ja suunnilleen kaikki ikäiseni tytöt tuntevat/tietävät toisensa, mutta vanhat luokathan menevät sekasin ja kyläkouluilta tulee porukkaa. Ja me saadaan tietää luokat HUOMENNA!!!
2, Mulla on ollut unensaantivaikeuksia jo puolen vuoden ajan ja mun mieliala on usein tosi alhaalla, vaikka näytän päällisin puolin huolettomalta ja elämäniloiselta tytöltä ja murehdin kaikki suruni yksikseni.
3, Mun äidillä on masennus (ollut jo vuoden) ja sen veli on ihan sekopää ja sillä on muitakin huolia aika paljon
4, Kesä ilman kavereita ei pelota, mutta kouluun meno pelottaa
Kiitos niille jotka viitsii auttaa! :) <3 xoxo
1. Ei hätää! Seiskalla muutenkin yleensä porukat sekottuu, ja varmasti saat uusia ystäviä. Luokalle varmasti tulee myös mukavia tyyppejä, joista et aiemmin tiennytkään!
2. Jos susta tuntuu, että tarvitset apua, käy juttelemassa vielä ennen kesälomaa terkalla. Hän voi auttaa sut ammattihoitoon. Jos luulet että vanhemmille juttelu riittää, kokeile sitä. Pahaa mieltä ei kannata, eikä tarvitse salata!
3. On rankkaa jos vanhempi sairastaa. Ole äitisi tukena, mutta muista että sinä olet hänen lapsensa, ja sinun ei tarvitse kantaa hänen huoliansa. Tukesi varmasti on kultaakin tärkeämpää silti!
5. Mieti asiaa positiivisesti. Aloitat puhtaalta pöydältä, saat uusia tuttavuuksia ja uusi luku elämästä alkaa. Älä myöskään pilaa kesääsi murehtimalla, sillä asiat eivät siitä muuksi muutu. Helppohan minun on sanoa, mutta olen ollut tilanteessasi itsekin aikoinani. Parempi on olla avoin tulevaisuuteen :)
