jooo elikkä mun porukat on ollu n.10 vuotta erossa ja alkaa kyllästyttään viestin viejänä oleminen ko porukat ei pysty ollenkaan puhumaan toisillee koska iskä ei pysty antaan äitille anteeks mitä äiti on muka tehy meille enkä itse tiiä mitä muka on tehny… ja näistä ero jutuista ei oo ollu haittaa ennenkö on ikää alkanu tulee ja ois nyt rippijuhlat edessä ja molemmat haluis pitää omat juhlat ensin eli suoraan kirkosta mutta määhän en voi jakautua 2 kappaleeksi näitten lapselliset aikuisten takia jotka ei voi sopia keskenään asioita vaan mun täytyy tehdä se…. kaiken tän keskel helpottaa vaan se et kohta täytän 18 nii ei tartte kuunnella enää ollenkaan noitten riitoja.. tiiän et tää ei oo kauheen vakavaa mutta musta ei oo siihen et sanon kummallekkaan mitään koska en vaan voi loukata kumpaakaan ja oon muuteki niin herkkä et alan itkeen heti.. mulla ei nyt sen verran oo mitään apua kysyttävää mut oli vaan pakko saaha tääki asia ulos jonnekkin.
Mul on vähä sama ongelma. Mun iskä oli alkoholisti (se juo vielki välil) ja sen takii mun vanhemmat eros. Ne on ollu kans nyt eros jotain 10 vuotta tai jotain sinne päin. Mun äiti pyrkii keskustelemaan mun iskän kaa meidän lasten tapaamisista jne. mut sit iskä välil on kännis ja äiti suuttuu siit. Mut sit iskä ei suostu kuuntelemaan sitä et se on alkoholisti ja blää blää. Sitte se soittaa mulle ja sanoo mulle mitä mun pitää sanoo äitille ja se sanoo kans aina et ”ettekö te vai halua tulla tänne iskän luo?” mikä on niiin rasittavaa koska sitähän me yritetään siinä just sopia: Tapaamista. Mut ei, kaikki pitää tehdä niin vaikeeks.
Sano niille, että sä haluat pitää ne vaikka ne juhlat ihan jossain muualla. Pidä kuule vaikka mummolassa
