Mitä jos kiusaa itse itseään?Onkin itsensä kiusaaja?
En pysty hyväksymään itseäni sellaisena kuin olen.Yritän muuttaa itseäni sopivaksi,mutta olen jo ymmärtänyt ettei muutos auta.Yksinkertaisesti nolaan itseni jatkuvasti ja sen seurauksena vihaan ja syytän siitä itseäni.Tämä tietysti laskee itsevarmuuttani ja myös ulkonäöllisesti en pidä itsestäni.
Mikä neuvoksi? Kun ei ole ystäviä joille puhua olen itseni kanssa aivan yksin ja kuin en ole itseni kanssa sujut,olen todellakin niin yksin ettei ole mitään syytä edes avata suuta puhuakseni kenellekään.Siksi annoin itselleni nyt mahdollisuuden raottaa elämääni edes jollekin,täysin tuntemattomalle.
Kiitos
mullon ihan sama ongelma!
mietin jatkuvasti että millanen oon ja mitä oon tehny ja hermostun uusista asioista. en pidä ulkonäöstäni ja häpeän tyhmiä juttujani. meen ihan solmuun uusista asioista ja rupeen änkyttää ja ”mömisemään” kun puhun ihmisille. jännitän uusia asioita ja epäonnistun usein… se ei paranna itsetuntoani ja olenkin ihan masennuksessa sisäisesti. olen usein kovaääninen kun innostun ja seyrassa jota en tunne niin hyvin oon hiljanen ja sanon vaan jotain ihan typerää. ihmiset pitää mua siks typeränä ja koska en meikkaa tai pukeudu kovinkaan muodikkaasti ne pitää mua outona.
uskon sen olevan normaalia mut koska kirjotit tuon oot varmaan tosi syvällinen tyyppi. olis mahtavaa tutustua(:
Moi!
Sä et todellakaan oo yksin, ja on jo hyvä et sä tänne pääsit kirjottaa.
Tiiän et on tosi vaikee puhuu näist asioist, ja se on tosi raakaa ku jää yksin omien ajatusten kaa. Mä oon ollu samas tilantees, oon kyl yhäki, mutta mua on auttanu et oon puhunu. Oisko sun mahollista puhuu terkalle tai kuralle tai vaik perheenjäsenelle? Se voi tarvita suurii ponnistuksii mut siihen pystyy ku oikeesti yrittää. Tai voithan sä just alottaa kirjottamal tonne MLL:n kirjepalveluun tai soittamal tai mikä nyt tuntuu sulle hyvältä.
Sä saat apuu tohon. Sut voidaan laittaa terapiaan, mut ei se oo paha asia.
Tsemppiä!
Moi!
Voisitko alkaa rakentaa itsetuntoasi uudelleen pienistä palasista? Sinussa on varmasti monia hyviä puolia, joita et välttämättä itse näe. Voit miettiä, missä olet hyvä ja mitä osaat, koska molempia varmasti löytyy. Noloista tilanteista tulee joskus todella rankkoja, jos ei siedä itsessään pienintäkään mokaa, ja virheen sattuessa ajautuu itsesyytöksiin ja jopa inhoon. Ulkonäön osalta kannattaa muistaa se, että kauneus on katsojan silmissä. Aivan varmasti on sellaisiakin, joiden mielestä oot hyvännäköinen omana itsenäsi. Ensimmäinen askel yksinäisyyden voittamisessa on myös se, että oppii arvostamaan itseään. Silloin toisetkin arvostavat sinua, kun näkevät, että sinulla on terve itsetunto ja pidät itseäsi yhtä arvokkaana. Ystävystymisen ei myöskään tarvitse olla tähtitiedettä. Yksi sana tai kahvikupillinen voi johtaa jo pitemmälle kuin arvaakaan.
Itsetunnon nostaminen vaatii tahtoa ja kärsivällisyyttä, eikä vastoinkäymisiltäkään aina voi välttyä. Mutta se tie kannattaa kulkea loppuun asti. Voi olla että löydät itsesi vahvempana kuin ikinä ennen, sellaisten ihmisten joukosta jotka aidosti arvostaa sua ja sä niitä. Tsemppiä sulle! =)
