Koulu on ihan hirveetä. Oon nyt yhdeksännellä, ja jäljellä ois 2kk koulua… Mutta kun ei jaksa! Jos sulla on 2e ja oot ostamassa sämpylää joka on 3e, et vaan saa sitä sillä parilla eurolla. Et vaan saa. Sama tilanne nyt mulla. Pitäis jaksaa, mut voimat on ihan hemmetin lopussa.
Itken aamusin ku pitää lähtee kouluun. Siellä odottaa koulu täynnä poikia (oon ainut tyttö tällä ja rinnakkaisluokalla, muilla luokilla on yks kaks tyttöö siellä täällä) Mulla ei oo ystäviä joiden takia jaksaa. Lisäks mua kiusataan. Mut siirrettii tähän kouluun ku mua oli kiusattu 8vuotta. Kiusaaminen jatku, ja nyt on jo 10vuotta. EI JAKSA ENÄÄ. Ja nää ei vaan hauku. Nää on vaarallisia tyyppejä, ne hosuu veitsillä ja pampuilla ja muulla vaarallisilla. Eikä opettajat tee mitään, vaikka yksikin kotitaloustunnilla alko veitsellä sohiin muita päin. Valitin siitä jälkeenpäin, nii sanottii vaa et ”pojat on poikia”.
En ota kiusaamista itteeni, koska tiedän et oon kaunis ja hyvä koulussa ja osaan asioita mitä kaikki muut ei osaa. Mutta en jaksa sitä parjaamista. Enkä sitä pelkoo että joku lyö tai pistää puukolla. Väsyn siihen jatkuvaan tarkkailuun ja varuilla oloon. Ei oo mitään iloo käydä koulua kun ihmiset vaan kiusaa meet minne vaan. Mä jatkuvasti katon että pakoreitit on lähellä enkä anna noiden päästä mun selkäni taakse. Kerran päästin yhden mun selän taa, ja se otti heti mun tukasta kii ja alko kiskoo. Sen jälkeen oon istunu AINA selkä seinää vasten.
Oon alkanu pitää ihmisiä sairaina otuksina ja vertaankin ihmisiä usein eläimiin. Ihmiset on ilkeitä ja pahoja sekä kylmiä ja tunteettomia. En jaksa niitä enää. Musta tuntuu että haluaisin vaan kuolla siksi, että ei tarvis jaksaa ihmisiä enää. Mun oma fiilis on ihan ok ja tunnen itteni hyväksi, mutta ympäristö tuntuu vaaralliselta ja hirveeltä, enkä jaksais enää kertaakaan törmätä vastoinkäymiseen, mitä on mun menneisyys täynnä.
En vaan enää jaksais. Mä varmaan en käy edes ammattikoulua/lukioo. Mä en jaksais enää.
Hei,
tilanne luokassasi kuulostaa todella stressaavalta! Ei sinun tai kenekään tulisi joutua pelkäämään väkivaltaa luokassa/koulussa; paikassa, jossa pitäisi olla turvallista. Väkivalta ja sillä uhkailu on rikosasia ja siksi suosittelisinkin puhumaan suoraan rehtorille asioista juuri siten, kuin ne ovat. Entä vanhempasi – voisivatko he vaatia muutosta ilmapiiriin? Minusta meininki kuulostaa jo sen verran vaaralliselta.. Kiusaaminen ilman fyysistäkin väkivaltaa on vakava asia, johon koulun aikuisten tulee puuttua. Joskus näitä asioita joutuu vaatimaan hanakammin ja kovaäänisemmin, mutta sinun oikeutesi on opiskella rauhassa ja olla turvassa. Yksi vaihtoehto on mennä myös koulukuraattorin puheille, sillä koulun ilmapiiriin ja kiusaamiseen liittyvät asiat ja niihin puuttuminen kuuluvat hänen työnkuvaansa. Sen lisäksi hänelle voi jutella myös jaksamiseen liittyvistä asioista.
On ihana kuulla, kuinka positiivisesti suhtaudut muuten itseesi. Näet itsessäsi hyvät puolet ja toivonkin, että näet ne jatkossakin! On hyvä, että muiden negatiivinen käytös sinua kohtaan ei ole vaikuttanut siihen, miten näet itsesi. Koska siitähän muiden käytöksessä ei ole kyse. Heillä on omat henkilökohtaiset syynsä siihen, miksi käyttäytyvät, miten käyttäytyvät. Mutta totta kai se verottaa ympärillä olevien jaksamista. Ajattelisi, että opettajatkin haluaisivat muutosta uhkaavaan käytökseen tunneilla?
Älä missään nimessä luovuta! Kerro tilanteesta aikuiselle ja vaadi apua itsellesi sekä muutosta sietämättömiin olosuhteisiin koulussa!
Joo oon kyl kuullu tollasesta et pojat kiusaa tyttöi kun haluu tytön huomion yms. Ja varsinki jos oot melkee ainoo tyttö, mut noi tyypit menee liian pitkälle! Voit vaikka laittaa tekstiviestinä opettajalle/ rehtorille viestin, jossa kehotat käymään tässä nettiosoitteessa ja lukemaan viestisi, jotta hän tajuaisi miten vaikea tilanne on ja puuttuisi siihen?
Moi.
Erittäin ikävä tilanne! Koita löytää toisenlainen ympäristö koulun ulkopuolelta. Esim. Harrastus :kuvataidekerho, liikunta tms.
Käy tutustumassa koulun tyttöihin. Tai vain yhteen. Sano vaikka: moi. Tääl kouluss on todella vähän tyttöjä. Hyvä ku voin jutella sun kanssa. Poikien kaa mul ei oo mitään yhteistä. Miten on sun luokallas?
Tsemppiä sulle
Vastaan nyt kysymyksiin ja muihin, kun viimeinkin jaksan. Muutosta ei ole tullut. Olen valittanut asiasta enemmänkin, mutta ei mikään muutu. Kyllähän ne mua yrittää jotenkin saada paremmalle tolalle ja helpottaa mun elämää, mutta ei auta. Oon niin poikki, että vaikka kuinka mä huudan apua, ei kukaan osaa auttaa. Oon nyt uskaltautunut puhuun koulupsykologille, mutta ei oikeen tunnu tepsivän. Joka aamu edelleen itken tuskasta ja ahdistuksesta, ja koulu tuntuu täydeltä helvetiltä. Jopa kivat asiat koulussa alkaa oleen hirveitä. Vihaan nykyisin jokaista minuuttia jotka on koulussa vietettävä, mikään ei oo enää mukavaa. Nyt on ollut helpompi viikko, mutta silti mä ahdistun entistä helpommin. Kotona asiat alkaa kärjistymään ja rähjään ääneni käheeks päivittäin. Nukun päiväunia ja oon vaan tietokoneella.
Alan oleen oikeesti jo niin loppuun palanut että itseni satuttaminen pyörii mielessä. En haluais tehdä sitä, mutta vähitellen se tuntuu ainoolta vaihtoehdolta, kun ei mun muuten anneta levätä. Tunnen tosi syvää vihaa ja inhoa mun luokkalaisia kohtaan, koska ne ajaa mut tähän tilanteeseen. Lomia pitäis olla paljon enemmän, pää hajoo ihan just…
Onpa kurja kuulla, ettei tilanne ole edelleenkään helpottanut. Se on kuitenkin hienoa, että olet rohkaistunut puhumaan koulussa psykologille! Oletteko keskustelleet siitä, voisitko kenties vaihtaa luokkaa?
Usein tämä loppukevät on kiireistä ja koulu saattaa tuntua tosi kuormittavalta. Voi olla, ettei nyt ennen kesälomaa mitään suurempia muutoksia tapahdu, joten tulisikin keskittyä siihen, mikä auttaisi sinua jaksamaan tilanteen keskellä lomaan saakka? Minusta sinun kannattaisi edelleen käydä juttelemassa koulupsykologille. Vaikka se ei vielä tunnu auttavan, asioista purkaminen jollekin ääneen ei ole koskaan huonoksi. Jos kannat sisälläsi ärsytystä, niin se vaan pahentaa oloasi.
Kotonakin tuntuu olevan hankalaa tällä hetkellä. Voisitko puhua kotitilanteestakin psykologille?
Mikä saa sinut vapaalla rentoutumaan ja piristymään? Kaverit, kivojen juttujen tekeminen..? Yritä raivata niille mahdollisimman paljon aikaa nyt, jotta jaksat pinnistellä tämän kevään vielä koulussa! Jos luokan vaihtaminen on mahdollista, niin se kannattaa ottaa puheeksi psykologin kanssa ja myös rehtorin. Ehkä se olisi mahdollista syksyllä?
Toivottavasti saat nyt pääsiäisenä levätä! Hemmottele itseäsi! Toivon, että muistat sen, että itsensä satuttaminen ei tuo mitään hyvää, vaan loppu viimeksi pahentaa oloasi. Aina löytyy muita ratkaisuja.
Hyvää pääsiäistä ja kiva kuulla kuulumisiasi myös jatkossa!
Vitsi, et noi opet on tyhmii! Kyl tollaseen pitäis puuttuu jotenki!!!