Moi , oon huumurintajuinen , mukava , kiva tyttö , mut mulla ei oo yhtään kavereit ja uskon et se johtuu siitä et oon ’emo’ . Vaikuttaa siltä et se johtuu just tosta et pukeudun erilailla , kun muut ja oon ajatellu et jos muuttuisin massan-mukana-kulkevaks tavikseks , mulla ois kavereita . Mut en haluu muuttuu , kun viihyn ihan tälläsena mut tietenki haluisin kavereita . Mitä te tekisitte mun tilanteessa ?
Hmm…
Mielenkiintonen tilanne….
Ite en kyllä edes yrittäisi… (no okei olen aika outo lähes kaveriton ja epäsosiaalinen tyyppi)
Jos yrittäisit jutella jollekkin näistä ”emoista” ja tutustua häneen pikkuhiljaa, ota kohteeksi vaikka sellainen, joka ei näytä olevan koko ajan huomion keskipisteenä. Sinun ei tarvitse muuttua, jos et halua. Jos yksikään ei pysty/halua olla sinun kanssa, kokeile etsiä kaveria jostain muualta, lähiöstä, vieresltä luokalta, tai seuraavasta koulusta. Jos et millään edelleenkään löydä kaveria kokeile netistä tai puhu vanhemmille.
Heyps… Täällä täsmälleen sama tilanne. Kaikki dissaa ja haukkuu. En nyt osaa yhtään nevvoa kun kerran olen samassa tilanteessa paitsi, että ÄLÄ VAAN IKINÄ LUOVUTA! Ei oo oikeesti järkee men mihinkää massaa mukaa… Kaikki on vaa toistensa klooneja… Sun olisi pitäny nähä mun luokkakuva. Kaikki lissut samassa asennossa, hiukset samallain ja kaikki vierekkäin :P
Tossa oli kaikki mitä mä olisin kans sanonut! :) tsemppii. yläasteella kaikki muuttuu tosi paljon. siellä on paljon erilaisia ihmisiä. viimeistään siellä saat kavereita.
NappiTyttö , oon jo ylä-asteel ;s mut keskiviikkona mul ja äitil on tapaamine koululla reksin ja koulukuraattorin kanssa , katotaa ny mitä neki sanoo ..
Toi on kamala tilanne tiedän sen, syrjiminen erilaisuuden takia. Itse olen nyt 8 lk. Alku vuosi oli todella vaikeaa aikaa, koska äidillä oli alkoholiongelma, isääni en tunne ja ei ollut kavereita. Ainoa syy (kai) miksei minulla ollut kavereita oli se, että olin kovin erilainen. Kaikki pukeutuvat ’pillifarkut ja huppari-tyyliin’ tai muuta, mutta minulla kun on aina kauluspaita ja lökärit ja olen kuulemma outo tyttö, koska pidän kauluspaitoja, eikä kukaan halua olla oudon tytön kaveri. Kun uskaltaa ottaa vähän omaa paikkaa siinä, olla sellainen kun on niin se voi ajan myötä helpottaa, rehtorin ja koulukuraattorin kanssa puhuminen voi myös auttaa. Hyvä kuitenkin, että kerroit vanhemmillesi että sinulla ei ole kavereita, ja hän otti asian käsittelyyn, niin minunkin äitini teki. Nyt uskallan olla koulussa sellainen kun olen ja minulla on kavereitakin. Tsemppiä :)
Älä tosiaankaan yritä muutua! emot ovat cooleja ja pysy emona! kyllä kavereita tulee,ja sä oot aito emo:)
Pysy juuri tuollaisena kun olet ! elä muutu tai vaihda tyyliä ! jos uskallat niin voisit mennä puhumaan toisten ihmisten kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin.. minä ite olen aika rohkee niimpä minä uskaltaisin mennä puhumaan muiden ihmisten kanssa ! jos sun tilanne ei ole vielä muuttunu niin ota joku opettaja ja mene sen kanssa puhumaan asiasta !
Tästä tuskin on sulle yhtään apua, sillä mä en osaa neuvoa sua mitenkään. Mä voin vaan sanoo, että älä lopeta yrittämistä. Mä oon sillee erilainen meidän luokalla (ja koko koulussa) että mä en meikkaa yhtään ja käytän hametta. Kukaan ei oo mulle koskaan kuittaillu siitä, jotkut vaan ihmettelee että miksi näin. Mä tykkään pukeutua näin, enkä taho olla just sellanen massateini niin ku kaikki muut. Persoonallisuus rules! Mutta mä tiiän olevani tosi onnekas, sillä mulla on kaksi ihanaa ystävää, jotka ovat aina minun puolellani. Haukkuja minun ei tarvitse koskaan ottaa vastaan yksin. Toivon, että sinäkin vielä löydät jonkun sellaisen, jonka kanssa saat olla oma itsesi:)
Moi,
ensinnäkin haluan sanoa että sulla on kaikki hyvin niin kauan kuin sulla on hyviä kavereita, ihan sama missä ne ovat. Tossa iässä moni saattaa muuttua aivan täysin erilaiseksi, joten myös sun koulukavereiden käytös saattaa selittyä tällä. Sun ei IKINÄ ole PAKKO olla niiden kanssa missään tekemisissä, varsinkaan jos koet että ne tekee jotain väärin, ja jos olet mukava kaikille, uusia kavereita syntyy melkein itsestään. On ikävää, jos tunnet olevasi yksin koulussa, mutta suosittelen vain viettämään yhä enemmän aikaa joukkuekavereittesi kanssa. Jos tilanne kuitenkin tuntuu edelleen sietämättömältä, voit varmaan vaihtaa koulua. Muista että niin kauan kuin sulla on kavereita joille voit puhua, sulla on kaikki hyvin! :) tsemppiä!