Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Hei. Olen 16-vuotias tyttö, en ole ikinä seurustellut. Eikä se minua haittaakaan, sillä minulla ei ole mikään kiire mihinkään.
Tutustuin n.5kk:tta sitten maailman ihanimpaan ihmiseen. Meillä on ollut vähän ongelmia siitä mitä me olemme, ystäviä? Seurustelu kumppaneita?
N. kaksi viikkoa sitten hän sanoi minulle haluavansa olla vain kavereita(syyksi hän selitti, että ei ollut valmis vakavampaan suhteeseen. Tästä oli hyvin äimänä! Sillä en edes ajatellut, että minusta voisi tulla hänelle jotain vakavampaa)Minua suretti se hirveästi, mutta en päästänyt hänestä irti. Tajusin, että vaikka emme seurustele hän on silti olemassa ja saan olla onnellinen siitä, että hän on kaverini. Mutta viime viikolla hän sanoi maailman ihanimman asian mitä kukaan ei ole ikinä ennen sanonut minulle(eikä kyllä muitakaan juttuja mitä hän on sanonut)Hän sanoin haluavansa minut eikä ketään muuta. Tavalla miten hän sen sanoi pysäytti sydämmeni.Olin aluksi vihainen, sillä luulin hänen vain satuttavan minua tahallaan. Sillä minusta on ainakin rankkaa kuulla kun toinen sanoo haluavansa olla vain kavereita ja juuri kun olen saanut koottua itseni, hän sanoo haluavansa vain minut. Ja se on niin kauniisti sanottu, että siinä menee jo vähemmästäkin rikki.
Noh, tapauksesta on nyt viikko.
Virallinen ongelmani on mustasukkaisuuteni ja huono itsetuntoni: Hän kehuu ”paljon” kavereitaan kauniiksi ja ”vinkkailee” näille. Olen aina ollut hänestä mustasukkainen, mutta se todellakin ärsyttää minua, sillä luulen, että minun pitäisi näyttää yhtä kauniilta kuin hänen ystävänsä. En ole ikinä meikannut ja olen miettinyt meikkauksen aloittamista.
Ja sanon nyt ihan suoraan: Haluan olla nätimpi hänen takiaan. Olen sanonut siitä hänelle ja hänestä on vain söpöä kun olen mustasukkainen. Ja hän sanoi, että minun ei pitäisi alkaa meikkaamaan, sillä se on vain huijausta (itse olen samaa mieltä, että se on huijausta) ja että miksi olen ruvennut ajattelemaan tuommoista.
Tuntuu kuin olisin aivan liian huono hänelle. Minulla on ollut aina huono itsetunto, mutta olen sanonut itselleni että en ala meikkaamaan jonkun ihmisen takia. Luulen, että hän voisi olla nyt se poikkeustapaus.
Aikoinaan minulla ei ollut näin huono itsetunto, mutta nykyään tunnen itseni paljon huonommaksi kuin muut. Minusta minä en ansaitse poikaani ja hän ansaitsee paljon nätimmän ja paremman kuin minä. Enkä minä ole mitään verrattuna muihin.
Minua inhottaa huono itsetuntoni ja haluaisin parantaa sitä. En vain tiedä miten. Haluaisin tuntea itseni tarpeeksi hyväksi hänelle. Mutta en vain tunne.
En tiedä olisiko tähän edes mitään keinoa parantaa itsetuntoa, mutta ehkä vain halusin kertoa asiasta suoraan jonnekkin/jollekkin.
Kiitos kuitenkin.
Sähän rakastat tätä henkilöä todella paljon? Mieti nyt hieman, ennen kuin alat alistaa itseäsi. Nämä ”paremmat” ja ”kauniimmat” henkilöt ovat siis rakkaasi ystäviä? Jos hän haluaisi jonkun heistä, eikö hän olisi nyt jonkun toisen kanssa? Älä vertaile itseäsi muihin tyttöihin, poikaystäväsi ei valinnut ketään heistä, vaan SINUT, koska SINÄ olet hänelle paras ja kaunein koko maailmassa <3