heippahei:3 oon 13v tyttö ja mä absoluuttisesti vihaan koulua :D
koulujen alkuun on 4vk mun paikkakunnalla, ja oon itkeny siit melkei joka yö… :,D syy miks en halua mennä on että mulla ei oo siellä koulussa YHTÄÄN kavereita, mulla on sosiaalinen ahdistus, ja mun mielenterveys on menossa aika huonoon suuntaan. jee! alotan siis yläasteen ja siellähän aika moni asia muuttuu. me nähtii meidän tulevat luokat toukokuussa, ja kun huomasin että siellä ei ollu ketään yksinäistä tyttöö kuten mä, nii aloin tietenki itkemään :D (halusin siis ystäviä) mulla on myös hyvin paljon kiusaajia [osa viestistä poistettu] mulla on yks kaveri ja se on mua 1v nuorempi ja toisessa koulussa! :DD välkillä mä yleensä istuskelen penkillä ja selaan tiktokkia, ja ketään aikuista ei kiinnosta :) auttakaa, mitä mun pitäs tehä? vaihtaa koulua? (tähän vielä huomautus että EN OLE käymässä kuraattorilla. yks kuraattori pilas mun elämän :3) olisin hyvin iloinen jos joku auttaisi :,D
Heips!
Sä tuut todennäköisesti saamaan kavereita yläkoulussa, jos et omalta luokalta niin muilta
Yritä olla avoin uusille ihmisille :)
Ja kun yläkoulussa valitaan useita valinnaisia joissa sekoitetaan luokkia keskenään (ainakin meillä) niin sieltä voit hyvinkin saada kavereita.
Tsemppiä ja älä ota liikaa stressiä!
(ps: kiusaamisesta kannattaa aina sanoo jollekin aikuiselle, vaikka se tuntuu hankalalta)
moi kaikki
oon siis 13-vuotias tyttö, ens viikolla tulee täyteen 14-vuotta. täs kasiluokalle menos ja ahdistaa ihan hitsisti.
7lk ei menny mitenkään maailman ruusuisesti. Oli draamoja ja kaikkee.
8lk pelottaa erittäin paljon.
oon siis täältä tämmösestä pikku noin 10 000 alle ihmisen kylän läheisyydestä, käyn siellä siis koulua ja oon sen paikan kuntalainen. tää kylä on legit toxicinen. tääl juorut levii iha hemmetin nopee ja kaikki tuntee toisensa, tosi ahistavaa..
mua siis ahistaa koulussa ne ihmiset, viihdyn tosi huonosti tuolla. Onko kellään vinkkejä miten voisin selvitä? Onko koulun vaihto liikaa jos ei asiat ala sujumaan.. luokan vaihto ei oikeen oo ratkasu.. please auttakaa..
oon siis ihan siitä ku loma alko nii jo pelänny tätä 8lk alkua ja en vaa haluu sinne enää takasin.
Moikka i❤️girls
Olen itse todella pahoillani tilanteestasi. Olen itse tasan samanlaisessa tilanteessa. Minulla ei ole kavereita ja olen yksinäinen. Menen myöskin seiskalle ja sinne tulee yks tyyppi, joka vihaa mua😭 Joten ei tuu olemaan helppoa minullekkaan. Olen masentunut ja tuntuu että elämän palaset ovat hukassa. Olen käynyt kuraattorilla, mutta se oli suuri erehdys. Se pilasi minunkin elämän. Ymmärrän sinua täysin!
Voimia sulle! Olet tärkeä!❤️
Hiukan sama vika minulla, paitsi se, että olen menossa jo lukion kolmannelle :) Yläaste oli mulle vielä ihan ok aikaa kun pari parasta kaveria oli luokalla. Oon siis ollu aina niin ujo etten vaan osaa tehä kavereita. Varsinkin nyt lukiossa on mun mielestä tosi vaikee saada kavereita, varsinkin jos on pieneltä paikkakunnalta, jossa lähes kaikki tuntee toisensa :( Ite oon jo tottunu siihen et oon yksin ja lukiossa pärjäänkin ihan hyvin ilman parhaita kavereita mut oishan se kiva jos olis ees ryhmätöitä varten joku luotettava tyyppi. Tiiän miltä se siis tuntuu ja varsinkin yläasteella vielä se kavereiden tärkeys korostuu. En osaa oikeen antaa sulle mitään vinkkejä kun ei mulla itelläkään kavereita oo, mutta jos vaan koulun vaihto on siis mitenkään mahollista niin se vois olla yks järkevä ratkasu. Sun kyllä kannattaa ensin alottaa tuolla uudessa koulussa ja kattoo miten se lähtee sujumaan. Jos sun koulussa ei oo mitenkään tuhatta eri rinnakaisluokkaa niin koita vähän kattoa sivusta myös muiden luokkien ilmapiiriä, koska myös luokan vaihto on mahdollinen. Mun paras kaveri siirrettiin 8-luokalla mun luokalle, koska sillä ei ollu ketään sen omalla luokalla, joten myös sulla olis tää mahdollisuus :) Jos huomaat et oot ihan selkeesti se ainoo ulkopuolinen eikä mistään tuu mitään niin se koulun vaihto on myös mahollinen. En kuitenkaan sitä koulun vaihtoo tekis, ellei oikeesti oo sellanen tilanne, että koko mielenterveys kärsii. Voimii sulle ja toivottavasti tästä oli jotain apuu :))
Mua ahdistaa tosi paljo mennä kouluu, koska mul on kaks kaverii toinen puhuu musta pahaa sille mun toiselle kaverille ja se ei oo kivaa. Itken joka ilta koska koulu joskus mul ei ees tuu itkuu ku oon itkeny nii paljo. Mun vanhemmat ei vaa tajuu kui vaikeet mul on mennä kouluu jos en mee kouluu (mulla on niiku 200h poissaoloo 8lk) nii mun iskä ottaa mult mun tietokoneen/puhelimen pois ja sit siitä tulee vihane ku en menny kouluu ja joskus huutaa mulle mun äiti yrittää puhuu sille mut se vaa torjuu mitä mun äiti sanoo tai nii (tykkään siis pelaa pelei tietokoneella joo). Tuntuu silt et kaikki vaa nauraa mulle tai tuijottaa mua koulus Mun luokalla on mun yks mun vanha hyvä kaveri joka vaa randomisti lopetti mulle puhumisen eikä ees kertonu mulle miks. Se ei ees voi puhuu mulle tai kattoo mua päi. Sillä on melkei kaikki tunnit samoja ku mulla nii jos esim pitää tehä joku pari työ nii sit saatan joutuu sen pariks tai esim istuu sen vieree tunnilla ku opettajat ei tiiä siitä ja en haluu kertoo kellekkää opettajalle koska sit ne niiku rupee puhuu siit mulle ja sille tyypille yms ja se mun vanha kaveri on puhunu musta pahaa sen kavereille (oon kuullu..) ku sillä on sellane kaveri porukka jossa on 3 tyttöö plus se ja ne on kans samal luokal ku mä. Mut onneks mulla on online kavereita joille voin puhuu❤️. Sori jos tää teksti oli vähä sekalaine tai jos on kirjotus virheitä
Hei, olen 14v tyttö ja käyn läpi samaa, joten olen pahoillani puolestasi, se on vaikeaa ja ylivoimaista, mutta ehkä musiikin kuuntelu tai lukeminen auttaa sinua selviytymään huonoista ajoista, mutta eniten minä suosittelen käymään psykologin kanssa, vaikka on ymmärrettävää, että et halua! En minäkään alussa halunnut, no pointtini on, että tiedän kuinka vaikeaa se on ja että tiedät, että on ihmisiä, jotka ymmärtävät sinua (jos joskus ajattelevat toisin).