Siirry sisältöön
toivoton

Moi

Elikkä siis tapasin mun parhaan ystävän seiska luokan alus. Jo noin 3 kuukauden pääst tapaamisest oltii erottamattomat. Ajateltii et oltii jotai sielunkumppaneit ku meil oli niin paljon yhteistä ja meiän äititkin lopulta ystävystyvät ja ovat melko usein yhteydessä toisiisnsa.
Oon nyt kasil ja enkä voi sietää enää ystävääni. Ystäväni ja minä piilo vittuillaan toisillemme ja esitetään jotain parhaimpii ystävii. Päätettiin et ollaan niin samanlaisii et on parempi et ei olla koko ajan yhes. Aloin sit liikkuu mun luokkalaisen kaa. Siihenkin tutustuin seiskal mut en ehtiny sillon olla sen kaa ku olin sen mun ystävän kaa. No sitte ku nähtii sen mun ystävän kaa aina tunneil ni se mun ystävä oliki suuttunu siit et olin koko ajan meiän luokkalaisen kaa ja sit jos oon taas hirveesti sen mun ystävän kaa ni meille tulee riitaa ja se mun luokkalainen taas suuttuu mulle. Asiaa ei yhtää auta et oon masentunu ja mun perheeskää ei mee kovin hyvin. Sit mul on paska fiilis joka päivä ku must tuntuu et oon aiheuttanu tän koko sotkun. Sit oon huomannu et se mun luokkalainen on viilelly itteensä ja välil se on hirveen hiljanen ja etäinen ni oon miettiny et onkohan sil jotai vakavempiiki huolii mut en voi kysyy asiast ku aina ku me puhutaa sen perheest ni se menee hiljaseks ja suuttuu.
Nytkin oon menos sen mun ystävän kaa samalle riparille vaik välil tuntuu et vaa esitetää ystävii mut en haluu luopukkaa siit koska se on mun ainut kunnon ystävä vaikka meiän välit onkin tosi oudot. Oon yrittäny keskustella mun ystävän kaa meiän ongelmist mut sen mielest ei oo mitään ongelmaa.Sit se sanoo et mä oon sen paras ystävä ja se ei haluis elää ilman mua mut sit vaa piilo vittuillaan ja se ei oo ees koskaa munkaa ja me ei enää ymmärretä toisiamme. Oonko muuttunu niin paljo kahen vuoden aikana et meiän kemiat ei enää kohtaa mun ystävän kaa. Toivottavasti ymmärsitte jotain ja osaatte antaa ees jotain neuvoi mitä mun kandeis tehä???

mäwaa

Miten te piilovittuilette toisillenne? Kannattaa jutella molempien kanssa asiat läpi! Se että molemmat kuulee toisiaan parantaa välejä tosi paljon.

miiinäää vaaan

Jos sun koulussas on koulupsykologia niin sille kannattais selittää tuo sama asia jos se vois vaikuttaa jotenkin asiaan…

toivoton

Moi

Kiitos vastauksestasi.

Olemme olleet ystäväni kanssa viime vuonna niin hyviä ystäviä, että toinen suurinpiirtein tietää kaiken mikä toista ärsyttää. Eli kun piilo vittuillaan toisillemme teemme tahallamme toista ärsyttäviä asiota ja esimerkiksi ystäväni kertoo sen ystäville minun kuulten mun yksityisasioita mitä en haluisi kenenkään puoli tutun tietävän.

Kaikki tietävä nero ja pah!

Niin…Mun mielestä sun pitäs ekana puhua sen sun ystäväs kanssa asiat halki. Ja jos se ei si auta niin sovitte vaikka, että sä ota siihen vaikka etäisyyttä kunnolla muutamaksi viikoksi ja katot mitä tapahtuu…

kokemusta on

Neuvoks voin antaa et puhut sille sun ”ystävälle” ja kerrot mikä sinun mielestäsi mättää teidän ystävyydessänne, ja jos hän ei ymmärrä on parempi panna välit poikki.
Itsellänikin oli sama tilanne ihan vastikään, kun mun ja lapsuuden ystäväni välit alkoivat rakoilla. Ystäväni valitti minulle koko ajan etten halua olla hänen kaverinsa (johtuu siitä että olin vähän enemmän toisen kaverini kanssa, mutta en tosiaankaan tarkoittanut etten halua olla kaveri) ja lähetti minulle viestiä joka päivä ja kysyi myös joka päivä pääseekö kylään. Lopulta homma kävi niin rasittavaksi ja kerroin hänelle miltä minusta tuntuu kun kysyy joka päivä pääseekö meille ja sitten suuttuu kun ei pääse ja valittaa siitä. No ongelmat ei siihen loppunu eikä hän suostunut myöntämään sellaista (vaikka puhelimeni oli täynnä niitä viestejä!) ja päätin pistää välit poikki ja en kadu vaikka menetin lapsuuden ystävän, joskus ihmiset vaan kasvavat erilleen.

En nyt kyl tiiä mitä sun kannattaisi tehdä ton asian kanssa? Jos juttelisit vaikka sun äidilles, vaikka se ei nyt hirveesti asialle voisi tehdä mitään tms. Mutta jos se on sen sun kaverisi äidin kaa hyvissä väleissä niin vois ilmoittaa sille?

Mushroom <3

Sun kaverin mielenterveys ei oo sun vastuulla. Ja tiedän että toi voi kuulostaa pahalta,mutta ei se oo. Jos voisit saada ton kaverin puhumaan jollekkin aikuiselle sen ongelmista tai kertoa ite sen viiltelystä yms. jollekkin.
Mitä tohon teiän ystävyyteen tulee. Jos et oo iloinen ja nauti sen seurasta niin älä oo sen kaa. Kerro sille miltä susta tuntuu ja jos se ei muuta sitä mitä se tekee niin hengaile joidenkin muiden kanssa.
Toivottavasti tosta oli sulle apua.

Tsemppiä <3

Vastaa aiheeseen: En kestä ystävääni…

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top