Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
En millään saa itseäni tykkäämään pojista. Mutta en mä halua olla lesbo. Mun vanhemmat ei tule hyväksymään sitä.
Oon kyseenalaistanut tytöt-tykkä-pojista-ja-pojat-tykkää-tytöistä-ajatusta jostain 8-vuotiaasta asti kun koulussa joku ”vähän kehittyneempi pikkulapsi” kertoi seurustelemisesta ja että silloin tyttö ja poika on yhdessä ja esimerkiksi kaikkien äiti ja isä seurustelee. Muistan kun mietin että miksei sitten tyttö ja tyttö tai poika ja poika voi seurustella.
Kolmannella luokalla sain tietää käsitteet homo ja hetero. Identifioiduin homoksi.
Neljännellä ja viidennellä luokalla homo-sanaa alettiin käyttää haukkumasanana esimerkiksi ”Yläviis, alaviis, homo siis”-leikissä.
Kuudennella luokalla sain tietää lesboista. Myöhemmin samana vuonna biseksuaaleista. Ja panseksuaaleista. Ajattelin että ollaan sitten vaikka bi, mutta sitten aloin miettimään että enhän minä ihastu kuin tyttöihin.
Nyt seiskalla sain kuulla aseksuaalisuudesta. Eipä se auta asiaa yhtään enempää.
En tiiä mikä mä oon.
Moi!
Ymmärrän huolesi ja ei ole varmaan tässä yhteiskunnassa helppoa oman seksuaali-identiteetin kanssa kamppailu.
Omaa seksuaalista suuntautumista ei voi itse valita. Se on mikä on ja tärkeintä olisi itse hyväksyä itsensä. Se on toki vaikeaa jos ei ympärillä ole tukea asialle.
Voisitko yrittää puhua ajatuksistasi perheesi tai ystävien kanssa? Se voisi auttaa. Tsemppiä!
Huoh, en haluaisi minäkään toisaalta, toisaalta tykkään olla lesbo. Se on vähän monipiippuinen juttu ja sitä on vaikea selittää. Opit kyllä jossain vaiheessa hyväksymään tämänkin puolen itsestäsi, olen siitä varma!
Ole vaan itsesi ja selitä asiasi vanhemmillesi. Jos ne ei hyväksy sitä puhu viranomaisille, koska vanhempien pitää tukea lasta vaikka se olisi homoseksuaali. Homoseksuaalisuys on normaali asia
Pärjäile
Tällasissa tilanteissa kannattaa turvautua läheisiin, joille voi jutella asiasta, tai joillekki toimii paremmin se et puhuu ihan oudoille. Sun kannattaa myös tutkailla ittees ja kuunnella ajatuksiis. Esim. miks et haluis olla lesbo ja jos se johtuu vanhemmista, nii keskustele niiden kanssa. Kysy vaikka niiden mielipidettä homoista ja niiltäki perusteluja. Ja yleensä vanhempien rakkaus niitten lasta kohtaan menee kaiken muun eelle.
Ittensä hyväksyminen voi olla vaikeeta. Yks auttava juttu on, että ympäröi ittensä hyvin homolla medialla. Lol. Tarkotan sitä, että kattoo juttuja, joissa on tytöistä tykkääviä tyttöjä, koska vähitellen lesbous alkaa tuntuun ihan normaalilta. Niistä videoista ja ohjelmista saa tavallaan myös vertaistukee.
Netflixistä: Everything Sucks! ja One Day At A Time
Youtubesta biisejä:
Hayley Kiyokon kaikki biisit, Taylor Swift – You need to calm down, Girl in red – Girls, Girl in red – We fell in love in October, Coming out song, You can’t pray the gay away
Youtubesta videoita: Unsolicited Project, Domics: Uncloseted, Karin&Skyler, A gay theory
Jos lähellä on joku Setan ryhmä nuorille tai nuorisotila sateenkaarinuorille niin kannattaa käydä siä.