En tiiä mitä teen. En tiiä mitä haluan opiskella mitä haluun tehä käytännössä loppuikäni. Mua ahdistaa ihan hirveesti se että mulla ei oo mitään ammattia joka kiinnostais mua tarpeeks. Haluaisin niin kovasti itselleni unelma-ammatin mutta mulla ei vaan ole sellasta. Ku mulle se on tosi tärkee asia.
Yritän vaan miettiä mikä kiinnostaa mutta ei vaan oo mitään. Mua ahdistaa että meen suoraan lukiosta vaan jonku alepan kassalle ja sitte ku en löydä mitään nii opiskelen itseni tradenomiksi ja teen niitä hommia.
Voisko joku vaan tulla ja sanoa mulle jonku ammatin ja sitte voisin vaan tajuta että ahaa toi on se oikea ammatti.😫
Moi!
Hei ystävä hyvä, nyt äkkiä stoppia.
Aikuisuus ei ole välttämättä tuota vaan niitä polkuja on tuhansia. Esimerkiksi oma äitini löysi aikoinaan oman alansa vasta 33-vuotiaana vaikka on korkeakoulutettu ja aina tehnyt paljon töitä. Omaa polkua jo lapsena kulkevat ovat todella harvinaisia, yleensä keskeinen osa koko nuoruutta on tutustua elämään, yhteiskuntaan ja itseensä. Vasta sen jälkeen on mahdollista tietää mitä haluaa tehdä ja mitkä asiat ovat niitä tärkeitä.
Esim minulle ei ole keskeistä se mitä tehdään mutta jos se tehdään hyvällä porukalla ja hyvässä hengessä niin sitten melkein kaikki on ihan kivaa.
Ole huoletta. Nyt tehdyt päätökset eivät lukitse sinun loppuelämääsi. Ei kaikilla ole elämän aikana edes vakituista työpaikkaa vaan jotkut liikkuvat muutaman vuoden välein kokonaan toiselle alalle tai kokeilevat välillä yrittäjyyttä yms.
Olen pahoillani että olet saanut tuollaisen kuvan tulevaisuudesta. Varsinkin koulu joskus antaa tuollaisen kuvan elämästä mutta se koskee lähinnä niitä jotka opiskelevat vaikka opettajiksi eivätkä siten oikeastaan koskaan poistu koulusta.
Hermoverkko myös muuttuu siinä 20-25 välillä aika paljon. Ennen ihan hirveän tuskaiset työpäivät muuttuu paljon helpommiksi ja usein vasta siinä kohtaa oikeasti alkaa tietää mitä haluaa tehdä.
